Huono ryhti voi aiheuttaa niska- ja selkäkipuja sekä kudosten turhaa venymistä, kertoo työfysioterapeutti Tuija Siitonen.
Moni voi kärsiä huonosta ryhdistä huomaamattaan. Hartiat lytyssä kulkeminen ja istuminen voi aiheuttaa monenlaisia oireita, kuten jatkuvia selkä- ja niskakipuja. Huono ryhti vaikuttaa myös työtehoon ja hyvinvointiin.
Ryhti huononee helposti istumatyössä. Kumarassa istuminen johtaa siihen, että ihminen hengittää vain noin yhdellä viidesosalla keuhkojaan. Huono hapensaanti aiheuttaa väsymystä ja päänsärkyä.
– Aivot tarvitsevat noin 25 prosenttia kaikesta hengittämästämme hapesta. Jos ryhti on huono, aivot eivät saa tarpeeksi happea, Tuija Siitonen sanoo.
Huono ryhti rasittaa kudoksia
– Kun ihminen istuu hartiat lysyssä, aivot oppivat, että kyseessä on normaali asento. Kaikki tietävät, että olisi parempi istua selkä suorana, mutta silti monet kouluttavat itsensä huonoryhtisiksi, Siitonen sanoo.
Huonon ryhdin aiheuttajasta ei ole varmuutta, mutta se saattaa liittyä istumatyön lisääntymiseen. Tätä näkemystä tukee esimerkiksi se, että alle kouluikäisillä lapsilla on kaikilla hyvä ryhti.
– Kun lapset aloittavat koulun, he alkavat istua paljon enemmän. Istuminen kuormittaa selkää enemmän kuin seisominen. Olisikin hyvä, jos koululaiset edelleen nousisivat seisomaan aina puhuessaan. Ryhti on useimmilla parempi seistessä.
Kun ihminen seisoo tai taivuttaa itseään taaksepäin, välilevyjen paine vähenee nikamien välissä. Istuessa taas lihakset rentoutuvat, ryhti painuu kasaan ja välilevyihin kohdistuva paine lisääntyy.
– Kumarassa istuminen venyttää selän lihaksia ja muita kudoksia. Pitkittyessään asento rasittaa lihaksia, ja ne alkavat pyrkiä takaisin normaalitilaan. Tämä aiheuttaa kramppeja.
Ryhdin ei tarvitse kadota iän myötä
Usein puhutaan, että ihminen painuu kasaan ikääntyessään. Se ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti.
– 90-vuotiaskin voi olla suoraselkäinen, Siitonen sanoo.
Hyvän ryhdin säilyttäminen vaatii paljon liikuntaa, sillä liikunta pitää kudokset joustavina ja lihakset vahvoina.
– Koskaan ei ole kuitenkaan liian myöhäistä korjata ryhtiään. Jos on jo vuosia ehtinyt istua työpöydän ääressä hartiat kumarassa, on kudoksiin kertynyt joustamattomuutta. Sitäkin voi vielä korjata aktiivisella liikkumisella ja venyttelyllä.
Mikä on oikea asento?
Työfysioterapeutti Tuija Siitonen kehottaa jokaista testaamaan miltä hyvän ryhdin pitäisi tuntua. Se onnistuu helposti näillä ohjeilla.
1. Mene seisomaan selkä seinää vasten.
2. Aseta kantapäät viiden senttimetrin päähän seinästä.
3. Nojaa seinää vasten niin, että pakarat, lapaluut ja takaraivo koskettavat seinää. Päästä hartiat rennoiksi. Selkään, vyötärön ja niskan kohdalle jää käden mentävä väli. Tämä on hyvän ryhdin asento.
Studio55/Tuuli Lindgren
Kuvat: Colourbox,Työterveyslaitos