Kevään myötä lisääntyvä valoisuus on enemmistölle suomalaisista hyvä uutinen. Toisille kevät ei kuitenkaan ole aivan yhtä ihana asia. Valon määrän lisääntyminen voi nimittäin aiheuttaa väsymystä tai pahimmillaan jopa masennusta. Harvinaista kevääseen liittyvä oireilu ei kuitenkaan ole, sillä moni suomalainen kärsii kevään tullen väsymyksestä, masennuksesta ja jaksamattomuudesta.
Tarkista mikä on kevätväsymyksen ja kevätmasennuksen ero, ja mistä tunnistat niiden oireet.
Kevätväsymys
Kevätväsymykseksi kutsuttu vaiva on lievempi muoto kevätmasennuksesta. Se ei siis ole sairaus, vaan oire, johon voi löytyä monta syytä. Syyt löytyvät usein talven jäljiltä epäterveellisitä elämäntavoista kuten liikunnan puutteesta ja raskaasta, epäterveellisestä ruokavaliosta. Suurin syy kevätväsymykseen on kuitenkin usein liian lyhyeksi jääneet yöunet. Keväällä unirytmi menee helposti sekaisin, kun nukkumaanmeno viivästyy samaa tahtia kevään pitenevien iltojen kanssa ja vastaavasti valoisat aamut herättävät nukkujan usein entistä aikaisemmin tämän tahtomatta.
Kevätmasennus
Kevätväsymystä huomattavasti vakavampi vuodenaikaan liittyvä ongelma on kevätmasennus, tai viralliselta nimeltään vuodenaikamasennus. Siinä missä kevätväsymys on kotikonstein hoidettava oire, on kevätmasennus sairaus joka ei ole leikin asia. Kevätmasennus voi olla pahimmillaan vakava sairaus, jonka oireet muistuttavat paljon tavallisen masennuksen oireita. Kevätmasennuksen oireisiin voi kuulua esimerkiksi jatkuvasti huono mieliala, itku, ärtymys, vaikeutunut keskittymiskyky, asioiden unohtelu, sekä toivottomuuden, haluttomuuden ja syyllisyyden tunteet
Valolla yhteys masennukseen
Ruotsissa Karolinska Institutetissa tehdyssä tutkimuksessa selvisi, että keväästä kesään edetessä itsemurhien määrät kasvavat rajusti. BMC Psychiatry -lehdessä julkaistu ruotsalainen tutkimus toteutettiin Grönlannissa, missä vuodenaikojen ja valon määrän vaihtelu on selkeimmillään.Tutkimustuloksista ilmeni, että peräti 82 prosenttia Grönlannissa vuosien 1968- 2002 välillä tehdyistä itsemurhista tehtiin juuri valoisina vuodenaikoina. Korkeimmillaan itsemurhatilastojen havaittiin olevan vuoden valoisimpana kuukautena, eli kesäkuussa. Tutkijoiden mukaan vastaavanlainen, valoisiin kuukausiin keskittyvä itsemurhapiikki oli havaittavissa myös esimerkiksi Suomessa, Norjassa, Belgiassa ja Ranskassa.
Kevätmasennuksen syitä selvittäneiden tutkijoiden mukaan tulokset antavat ymmärtää, että keväällä nopeasti lisääntyvällä valon määrällä on kenties suurikin merkitys itsemurhien yleistymisen kanssa. Tutkijat uskovat tämän selittyvän unihäiriöiden lisääntymisellä ja aivojen hormonien muutoksilla keväisin. Ruotsalaistutkijat korostavat, että vaikka valon lisääntyminen on vain yksittäinen tekijä masennuksessa ja itsemurhaan päätymisessä, osoittaa tutkimus kuitenkin yhteyden olevan olemassa.
Näin hoidat kevätoireita kotikonstein
Kevätväsymystä ja kevätmasennusta voi ehkäistä terveellisillä elämäntavoilla, kuten riittävällä unen saannilla, monipuolisella ruokavaliolla ja säännöllisellä liikunnalla. Jos kotikonstit eivät kuitenkaan auta parissa kolmessa viikossa ja koet kevätmasennuksen oireet voimakkaana, hae suosiolla apua vaivoihisi lääkäriltä tai hoitajalta omalta terveysasemaltasi tai työterveydenhuollosta.
Lähteet: poliklinikka.fi, Kaleva: Auringonpaiste iskee mielen maahan
Riika Nykänen/MTV3
Lue lisää aiheesta: Näin karistat kevätväsymyksen! 5 varmaa vinkkiä