Lämpimintä talvea vietetään tilastojen valossa Ahvenanmaan kunnissa. Manner-Suomesta leudointa on ollut Paraisilla, kun taas kylmintä talvea vietetään Enontekiöllä.
Vuosina 1981–2010 leudoimmat talvet on vietetty Ahvenanmaan Eckerössä, jossa keskilämpötila on joulu–helmikuussa ollut keskimäärin 0,4 pakkasastetta. Toiseksi leudoimmat talvet on vietetty Kökarissa, jossa lämpötila on ollut keskimäärin 0,8 pakkasastetta.
Katso kartasta, missä kunnissa vietetään keskimäärin kylmintä talvea. Kunnan väri on sitä tummempi, mitä kylmempää joulu–helmikuussa on ollut keskimäärin vuosina 1981–2010. Kuntakohtaisen tarkan luvun saat painamalla kuntaa. Lähde: Ilmatieteen laitos
Lämpimintä on muutenkin etelärannikolla ja saaristossa.
– Meri varaa lämpöä pitkälle talveen. Lisäksi lounaisvirtaukset ovat eniten Suomea lämmittävä tekijä, mikä näkyy kartassa, kertoo MTV Uutisten meteorologi Liisa Rintaniemi.
1:13
Samat ilmiöt näkyvät myös mantereella. Manner-Suomesta leudointa on ollut Paraisilla, jossa talven keskilämpötila on ollut keskimäärin 1,7 pakkasastetta. Toiseksi leudointa talvea mantereella vietetään Hangossa, jossa keskilämpötila on keskimäärin 2,1 pakkasastetta.
Pohjoisin kunta ei ole kylmin
Kuten arvata saattaa, kylmimmät talvet vietetään Lapissa. Erityisesti Käsivarren Lapissa talvi on kylmimmillään.
Kylmintä talvea vietetään Enontekiöllä, jossa lämpötila on keskimäärin 13 astetta pakkasen puolella. Toiseksi kylmintä on Muoniossa, jossa lämpötila on 12,9 pakkasasetta.
Utsjoella hitusen lämpimämpää
Suomen pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella pakkasta on talvella keskimäärin 12,6 astetta.
– Käsivarren Lapissa on kylmempää kuin Utsjoella, sillä Utsjoki on Jäämeren vaikutuspiirissä. Jäämeri saattaa olla etenkin alkutalvesta sula, jolloin koillisvirtaus tuo Utsjoen Lappiin lauhkeaa merellistä ilmaa, Rintaniemi kertoo.
Enontekiö on myös ylävämpää aluetta kuin Utsjoki, millä on oma vaikutuksensa lämpötiloihin.
Merellisyyden ja mantereen vaikutus näkyy myös niin, että läntisessä Suomessa on keskimäärin lämpimämpää kuin samalla leveyspiirillä Itä-Suomessa. Rintaniemi kuitenkin muistuttaa, että kartta kuvaa keskiarvoja.
– Suomea ei voida jakaa merelliseen ja mantereiseen osaan. Tilanne vaihtelee alueittain päivästä toiseen, hän painottaa.