Jalasjärveläisen Harri Kalakosken 54-vuotias Mauno-veli lähti viime vuoden helmikuussa käsileikkaukseen Seinäjoen sairaalaan. Siltä reissulta Mauno ei koskaan palannut, sillä kaikki meni Harrin mukaan sairaalassa pahasti pieleen ja Mauno menehtyi. Harri Kalakoski vei asian poliisille, mutta reilun vuoden taistelun jälkeen tulokset ovat laihoja.
– Nyt alan olla väsyksissä, aiomme kuitenkin viedä tämän loppuun asti, Harri Kalakoski vakuuttaa uupuneena.
Vielä puolitoista vuotta sitten Mauno oli täysissä voimissaan. Hän oli pudonnut tuolilta muutama vuosi sitten, ja operoitu käsi oli luutunut vinoon. Aluksi kädessä ei lääkärin mukaan ollut mitään vikaa, mutta toisen yrityksen jälkeen Mauno pääsi korjausleikkaukseen. Käden korjaamiseen vaadittiin luusiirrännäistä lonkasta. Luusiirrännäisen ottamisen yhteydessä Maunon suoli puhkaistiin vahingossa.
– Sitä ei huomattu leikkauksessa eikä sen jälkeisinä päivinä. Mauno sai verenmyrkytyksen.
Maunon kunto huononi hyvin nopeasti. Sisarukset olivat yrittäneet soittaa Maunolle kaksi päivää leikkauksen jälkeen, mutta hän oli ollut niin kipeänä, ettei hän pystynyt puhumaan. Kun sairaalan henkilökunnalle soitettiin, sisaruksille vakuuteltiin, että kaikki oli kunnossa. Sairaalassa sattumalta ollut naapuri oli nähnyt Maunon, ja huolestunut hänen huonosta kunnostaan. Hän kertoi tilanteesta sisaruksille seuraavana aamuna. Samoihin aikoihin Mauno siirrettiin teho-osastolle.
– Mauno siirrettiin osastolta teholle, kun tilanne oli hiuskarvan varassa. Teholla sanottiin, että miten potilas on voitu päästää tällaiseen kuntoon osastolla.
Pian ilmeni lisää komplikaatioita
Toinen lääkäri teki kovien vatsakipujen vuoksi Maunolle leikkauksen, jossa suolen vaurio havaittiin. Korjausleikkauksen tehnyt lääkäri kertoi omaisten läsnä ollessa, että luusiirrännäisen yhteydessä suoli on puhjennut. Tajuttomana olleen Maunon tila tasapainottui hieman leikkauksen jälkeen. Pian ilmeni kuitenkin uusia komplikaatioita: keuhkosokki ja sisäisiä verenvuoroja.
– Hän ei ikinä palannut tajuihinsa. Mauno oli viisi viikkoa teho-osastolla tajuttomana, Harri muistelee.
Lehtikuva/Jussi Nukari
Puolitoista vuorokautta ennen kuolemaansa Mauno siirrettiin tavalliselle osastolle. Harri epäilee hoitohenkilökunnan tienneen, ettei mitään ollut enää tehtävissä. Heti Maunon kuoleman jälkeen sisarukset alkoivat selvittää kuolemaan johtanutta tapahtumasarjaa.
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen, TEO:n lausunnossa ei Harrin mukaan suoraan myönnetty, että leikkauksen suorittanut lääkäri olisi puhkaissut suolen. Poliisi on selvittänyt tapausta lukemalla sairaskertomuksia ja lääkärin lausuntoja. Suolen puhkaisemisen lisäksi Harri syyttää sairaalan henkilökuntaa piittaamattomuudesta.
– Eihän lääkärin lausuntoihin kirjoiteta, että olimme piittaamattomia. Jos Maunon tilaan olisi kiinnitetty aiemmin huomiota, verenmyrkytys ei olisi mennyt niin pahaksi. Emme aio luovuttaa. Meillä on todistajia siitä, että Mauno on ollut todella huonossa kunnossa osastolla, vaikka meille on vakuutettu, että kaikki on hyvin.
Taistelu jatkuu
Maalis-huhtikuun vaihteessa poliisi lähetti sisaruksille postia. Esitutkintaa ei aloitettu. Harri toteaa poliisin katsovan lääkärin toiminnan virheeksi, ei kuolemantuottamukseksi. Harrin mielestä poliisin olisi pitänyt ottaa lääkäri ja hoitohenkilökunta kuulusteltavaksi. Sitä poliisi ei kuitenkaan Harrin mukaan tehnyt.
Potilasvahinkovakuutus myönsi virheen ja maksoi Maunon hautajaiset, mutta veljen velat jäivät sisarusten maksettaviksi.
– Mauno meni käsileikkaukseen, eikä kukaan osannut odottaa tällaista. Aion olla vielä poliisiin yhteydessä, Harri vakuuttaa.
Mies epäilee, että he eivät tule saamaan asialleen oikeutta Suomesta. Silti taistelu jatkuu.
– Jos tästä olisi tulevissa tapauksissa jotain hyötyä, Harri huokaisee.