Yli 19 vuotta kadoksissa ollut espanjalainen lääkäri on löytynyt asumasta teltassa keskeltä metsää Italian Toscanassa. Vuonna 2010 laillisesti kuolleeksi julistetun miehen löysivät metsästä kaksi sienestäjää, kertoo The Local.
Nyt 47-vuotias Carlos Sánchez Ortiz de Salazar katosi kotoaan Sevillasta vuonna 1996. Mies oli kärsinyt tuolloin ankarasta masennuksesta.
Kun miehestä ei kuulunut yhtään mitään 14 vuoteen, Espanjan viranomaiset julistivat tämän virallisesti kuolleeksi.
Kaksi viikkoa sitten Toscanassa sienestämässä olleet henkilöt löysivät keskeltä metsää miehen, joka väitti olevansa Carlos.
Herkkusieniä etsiessään polulta poikenneet sienestäjät olivat alkaneet löytää muovipulloja ja likaisia vesikanistereita. Löytöjä seuratessaan sienestäjät päätyivät leiriin, josta he kertomansa löysivät miehen, jolla oli ”likainen naama ja hyvin iso parta”.
Miehet olivat paenneet säikähtäneenä paikalta, mutta palasivat muutaman tunnin kuluttua metsänvartijan kanssa. Kun kolmikko oli saapunut leiriin, siellä ollut mies oli tullut tervehtimään heitä:
– Olen espanjalainen, nimeni on Carlos ja olen asunut täällä vuodesta 1997 lähtien.
– En halua elää ihmisten keskuudessa ja nyt kun te löysitte minut, minun on lähdettävä täältä.
Kännykkäkuva passista toi perheen paikalle
Ennen kuin Carlos pakkasi tavaransa, miehen löytäjät pyysivät tätä todistamaan tarinansa. Mies oli tällöin kaivanut tavaroidensa joukosta esiin ajat sitten vanhentuneen passin, jossa luki nimi Carlos Sánchez Ortiz de Salazar.
Sienestäjät nappasivat kännyköillään kuvan miehen passista. Kuvan perusteella viranomaiset onnistuivat jäljittämään miehen perheen, joka saapui Italiaan perjantaina.
– Hän se on – tuo on meidän Carloksemme, miehen vanhemmat kyynelehtivät passikuvan nähdessään.
– Hän on elossa ja se on kaikkein tärkeintä.
Lauantaina miehen perhe lähti tavoittelemaan Carlosia metsästä. Joukkio löysikin Carloksen leirin, mutta tämä oli poistunut paikalta.
Miehen vanhemmat vannoivat kuitenkin jatkavansa etsintöjä metsässä.
– Kunnioitamme hänen tahtoaan ja hänen vapauttaan, mutta emme poistu täältä ennen kuin olemme saaneet syleillä häntä – vaikka se olisi sitten yhden ainoan viimeisen kerran, Carloksen äiti Amelia totesi.