YK:n ilmastokokous alkoi eilen Puolan Katowicessä. Kokouksessa etsitään keinoja hillitä ilmaston lämpenemistä Pariisin vuoden 2015 ilmastokokouksen tavoitteiden mukaisesti. Nyt käynnissä oleva kokous ei kuitenkaan päätä päästövähennyksistä, vaan yrittää yhteisiä sääntöjä, joilla Pariisin sopimus voidaan käytännössä toteuttaa.
Katowicen kokous on ensimmäinen kokous Kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n lokakuussa julkaistun raportin jälkeen. Raportti vaati ennätyksellisen nopeita toimia, jos lämpenemistä halutaan rajoittaa.
Suojeluasiantuntija Otto Bruun Suomen luonnonsuojeluliitosta on samaa mieltä.
– Päästövähennyksiä tarvitaan heti. Välttämättömiä ilmastotoimia ei voi enää lykätä, jotta vaarallinen lämpeneminen voidaan estää. Puolasta odotetaan sitä viestiä, että jo ensi vuonna useat maat päivittävät ja kiristävät omia päästövähennystavoitteitaan.
Kokous pyrkii luomaan säännöt, joilla päästään vuoden 2015 Pariisin ilmastokokouksen asettamaan tavoitteeseen pitää ilmaston lämpeneminen alle kahdessa asteessa esiteolliseen aikaan verrattuna.
– Onhan se vaikea savotta., Päästövähennyksiä tarvitaan ja tarvitaan jopa negatiivisia päästöjä. Tiedämme, että hiilidioksidipitoisuus jatkaa kasvuaan ja ilmakehä jatkaa lämpenemistään. Tässä on myös uskottavuudesta kysymys, sanoo Ilmatieteen laitoksen pääjohtaja Juhani Damski.
"Luonto on julma"
Kokouksen tavoitteena on löytää koko maailman kattavat yhtenäiset säännöt ilmastotietojen mittaamiseen ja tavoitteisiin pääsemisen seuraamiseksi.
– On tärkeää, että osaamme mitata oikealla tavalla, että näemme, mistä se hiilidioksidi tulee ja minne se menee, Damski sanoo.
Yhtenäisten mittaustapojen kehittäminen on tärkeää, sillä tällä hetkellä päästöjen ja hiilinielujen määritelmät poikkeavat eri puolilla maailmaa.
– Ei ole mitenkään yksiselitteistä, miten vaikka hiilineutraalisuutta tai nettonollapäästöjä käsitellään. On kehitettävä sitä, kuinka päästöjä tai hiilinieluja todennetaan. Siihen tarvitaan yhteistä säännöt, jotka ovat samalla tavalla toteutettavissa kaikkialla maailmassa. Luonto on julma, se ei tiedä, mistä hiilidioksidi sinne tulee, tuleeko se Suomesta vai jostakin muusta maasta. Tuleeko se energiasektorilta vai hiilinielujen pienenemisestä. Ilmakehästä on saatava ylimääräinen hiilidioksidi pois.
Damski on varovaisen toiveikas
Kokoukseen osallistuvat myös Yhdysvallat, Brasilia ja Australia, joiden johtajat ovat epäilleet ilmastonmuutoksen olemassaoloa.
– Itse olen varovaisen toiveikas. Vuoropuhelu osoittaa sen, että tahtotila itsessään on olemassa. Yhtä lailla Yhdysvallat on siellä mukana, kuten kaikki maat. Yksikään maa ei voi tätä yksinään ratkaista tai yksinään aiheuttaa, Damski sanoo.
Bruunin mukaan iso osa Yhdysvaltoja vastustaa Donald Trumpin ilmastopolitikkaa.
– Yhdysvalloissakin osavaltiotasolla ja yritystasolla on lähdetty hyvin kunnianhimoisiin päästövähennyksiin riippumatta siitä, mitä nykyinen presidentti tekee.