Nuoren päihteidenkäytöstä voi tulla vaikea ongelma jo yhdessä kesässä.
– On täysin mahdollista, että käyttö lähtee suuntaan, josta sitä ei pystytä pysäyttämään. Olennaista on, että vanhemmat pääsisivät puuttumaan asiaan varhaisessa vaiheessa, toteaa Helsingin kaupungin päihdehoidon koordinaattori Petri Kylmänen MTV3:n Huomenta Suomen haastattelussa.
Hänen mukaansa yksilöllistä vaihtelua on paljon, mutta vaarallisin ajankohta liittyy nuorella peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan tienoille.
– Tällöin huomataan selkeitä asennemuutoksia terveyskyselyissä. Ja kun peruskoulu loppuu, nuoret hakevat paikkaansa lukioissa ja ammattikouluissa uusissa kaveriporukoissa.
Alkoholinkäyttö myös suomalaiselle kulttuurille ominaista.
– Ulkomaalaiset Suomessa jopa järkyttyvät meidän katukuvasta, jossa alkoholi on niin vahvasti esillä.
"Koti on tärkein päihdetyön yksikkö"
Kylmäsen mukaan nuorten suhtautuminen alkoholiin on synnyttänyt ääripäitä: niin raittiiden kuin suurkuluttajien määrä on kasvanut.
– 16–17-vuotiaalla tytöllä voi olla perjantai-illan normina eurokossu ja mäyräkoira, Kylmänen kuvailee.
Hän muistuttaa, että nuoren koti on tärkein ehkäisevä päihdetyön yksikkö.
– Vanhemmille oman lapsen alkoholinkäyttö on ahdistava asia, johon puuttumiseen tarvitaan rohkeutta. Ei ole huonon vanhemmuuden merkki, jos ottaa asian vuoksi yhteyttä esimerkiksi kouluun.
Kylmänen toteaa, että tämän jälkeen ongelmaan puuttuminen edellyttää kuitenkin myös työntekijöiden reagointia.
– Apua on tarjolla hyvin vaihtelevasti ja tässä on varmasti eroavaisuuksia eri puolilla Suomea.
(MTV3)
Katso Helsingin kaupungin päihdehoidon koordinaattori Petri Kylmäsen haastattelu: (Huomenta Suomi 24.7.2012)
Sumo video id