Raskaan rockin huippubändi, englantilainen King Crimson konsertoi Helsingin Finlandia-talolla 8. kesäkuuta. Jo neljän vuosikymmenen ajan rockmusiikin eturivin vaikuttajiin kuulunut ja musiikin historiaan nimensä pysyvästi ikuistanut King Crimson on yksi harvoista aikakautensa rock-yhtyeistä, joka pitkän ja vaiherikkaan uransa aikana on pysyvästi ollut vaikutusvaltainen sekä innovatiivinen.
Nykyisessä kokoonpanossaan Robert Fripp (kitara), Andrew Belew (kitara, laulu), Trey Gunn (touch-kitara), ja Pat Mastelotto (rummut) legendaarinen King Crimson jatkaa musiikillista seikkailuaan omintakeisella tyylillään, josta useat artistit ovat ottaneet vaikutteita mm.Nine Inch Nails ja TOOL ovat tunnustaneet King Crimsonin esikuvakseen.
King Crimsonin ensimmäinen inkarnaatio, perustajajäsen Robert Frippiä mukaillen, sai alkunsa vuonna 1968 ja syntyi 13.1.1969 Fulham Palace Cafe:ssa Lontoossa. Alkuperäiseen viisikkoon kuuluivat tuolloin Robert Fripp, Ian McDonald, Greg Lake, Michael Giles ja Pete Sinfield. The Rolling Stonesia lämmitellyt yhtye varasti shown esityksellään Lontoon Hyde Parkissa vuonna 1969, jonka jälkeen päivänvalonsa näki In The Court of The Crimson King -albumi, jota Pete Townsend kuvaili "käsittämättömäksi taideteokseksi", ja josta sittemmin tuli eräs rockin historian todellisista klassikoista ja virstanpylväistä.
Vaikka yhtyeelle alun perin soviteltiinkin "uuden Beatlesin" manttelia, yllätti se seuraavat 30 vuotta kuulijansa jokaisen uuden projektinsa ja albuminsa kuten In The Wake of Poseidon (1970), Lizard (1970), Islands (1971), Earthbound (1972), Larks' Tongues in Aspic (1973), sekä postuumin studioalbuminsa Red (1974) myötä. Historiansa aikana yhtyeessä ovat vaikuttaneet useat eturivin muusikot, mm. jazz maestro Keith Tippet, Boz Burrell (Bad Company), Ian Wallace (Bob Dylan/Don Henley), John Wetton (Family) ja Bill Bruford (Yes/Genesis).
Red-albumin julkaisun jälkeen Robert Fripp ilmoitti King Crimsonin olevan "lopullisesti ohi" ja aloitti työskentelyn niin sooloprojektiensa kuin useiden artistien kuten Brian Enon, Peter Gabrielin, David Bowien, Darryl Hallin, Blondien ja David Sylvianin kanssa.
Vuonna 1981 Fripp kuitenkin herätti Crimsonin henkiin kokoonpanolla Andrew Belew (Zappa/Bowie/Talking Heads), Tony Levin (Paul Simon/Lou Reed/John Lennon/Peter Gabriel) ja Bill Bruford. Frippin mukaan yhtyeen synkät ajat olivat takanapäin ja sen musiikilliset raja-aidat laajenivat entisestään. Kyseisestä aikakaudesta seurasivat albumit Discipline (1981), Beat (1982), Three of A Perfect Pair (1984) sekä Circus (1999), joka samalla juhlisti yhtyeen 30-vuotista taivalta.
Tätänykyä musiikillinen velho ja rockmusiikin suunnannäyttäjä Robert Fripp vaikuttaa myös oman Discipline Global Mobile -levymerkkinsä puitteissa julkaisten niin King Crimsonin kuin ProjeKctsin (Crimsonin ns. "alter-ego") albumeja; Vrooom (1994), B'Boom (1995), THRaKaTTak (1996), Heavy ConstrucKtion (2000), Vrooom Vrooom (2001).
Robert Frippin sanoin: "King Crimson on kuin kameleontti - sen muoto vaihtelee jatkuvasti. Kun tiedossa on musiikkia jota vain King Crimson voi esittää, silloin - ennemmin tai myöhemmin - King Crimson saapuu esittämään tuota musiikkia".