Masennuksesta kärsivä ottaa usein lääkäriin yhteyttä kipujen, ei masennuksen takia.
Vakava masennus altistaa kivulle, kuten selkä- tai vatsakivulle tai päänsärylle. Psykiatri Tarja Melartin toteaa, että masentunut ihminen voi kokea kipuna sellaisetkin kehon tuntemukset, jotka eivät terveenä tunnu kivulta.
Jopa kaksi kolmesta vakavaa masennusta sairastavasta kärsii fyysisestä kivusta osana masennusta.
– Masennus, pitkittynyt stressi tai kiputila aiheuttavat sen, että kipua säätelevät järjestelmät eivät toimi ja ihminen tuntee kivun voimakkaampana, Melartin sanoo.
Kipuoireiden syynä pidetään masennuksen aiheuttamia aivojen toiminnan häiriöitä.
– Masennus muuttaa aivojen toimintaa, mutta onneksi se yleensä korjaantuu, Melartin kuvailee.
Vakava masennus aiheuttaa kipujen lisäksi muutakin stressiä elimistölle. Osalla ihmisiä se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille, kakkostyypin diabetekselle ja ylipainolle.
Stressin säätely estää masennusta
Viidennes suomalaisista kärsii jossakin elämänsä vaiheessa masennuksesta. Vuosittain tauti iskee noin 200 000 suomalaiseen. Sairaus on yleisempi naisilla kuin miehillä.
Yleisyydestään huolimatta masennusta salaillaan. Kuntoutusjohtaja Tiina Johansson Mielenterveyden keskusliitosta sanoo, että yli puolet ei kertoisi masennuksesta esimiehelleen ja vielä suurempi osa jättäisi kertomatta työkavereilleen.
Masennuksen puhkeamiseen on monta syytä, kuten traumat ja pitkäaikainen stressi, perhehistoria, perimä ja muut sairaudet. Usein sairaus puhkeaa, kun elämässä on vaikea tilanne. Masennus uusii herkästi.
Melartinin mukaan masennus pitäisi tunnistaa ja hoitaa mahdollisimman varhain. Silloin tulokset ovat hyvät.
– Taipumus masennukseen säilyy, mutta sairauden kulkuun voi vaikuttaa itse opettelemalla säätelemään omaa stressiään.
Masennukseen voi liittyä mieliala- ja käytösmuutosten lisäksi myös unettomuutta tai uneliaisuutta, keskittymisvaikeuksia, levottomuuden tai hitauden tunteita sekä ruokahalun menetystä tai lisääntymistä. Muistihäiriöt ovat yleisiä.
(MTV3 -STT)