Sikainfluenssarokotteen ja narkolepsian välisen yhteyden varmistuminen on herättänyt Suomessa tällä viikolla keskustelun vyöryn. Ihmiset ovat pohtineet paitsi rokotteiden riskejä myös sitä, ovatko kaikki rokotukset tarpeellisia.
Keskustelu on ollut kuitenkin vielä laimeaa ja myöhäsyntyistä verrattuna Yhdysvalloissa ja Keski-Euroopassa käytävään sananvaihtoon aiheesta.
MTV3:n Saksan kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen kertoo, että esimerkiksi Sveitsissä ja Saksassa on puhuttu jo pitkään muun muassa lääketeollisuuden ja terveysviranomaisten läheisestä suhteesta ja mahdollisista kytkyistä.
– Jo paljon ennen kuin sikainfluenssarokoteohjelmat alkoivat, tv:n ajankohtaisohjelmat tekivät juttuja siitä, miten rokotevalmistajat istuvat rokotetyöryhmissä ja pystyvät sanelemaan, mitä rokotteita tilataan ja miten paljon.
Nurminen muistuttaa, että Sveitsissä ei käytetty samaa sikainfluenssarokotetta, jota Suomi käytti, raskaana oleville naisille ja lapsille.
– Suomessa se tulkittiin poliittiseksi ratkaisuksi. Ajateltiin, että sveitsiläiset halusivat saada kotimaisen lääkkeen. Kyllä keskusteluun Sveitsissä kuitenkin aivan selvästi liittyivät myös rokotteeseen liittyvät riskit.
Nurminen arvioi, että Saksassa rokotetaan lapsia vähemmän kuin Suomessa.
– Saksassa ei määrätä myöskään antibiootteja yhtä herkästi kuin Suomessa. Meillä on muitakin terveydenhuoltoon liittyviä eroja. Täällä ei lapsilla ole esimerkiksi samanlaisia korvatulehduskierteitä eikä allergioita kuin Suomessa. En tiedä, mistä se johtuu, mutta jotain tekemistä sillä on terveydenhuoltosysteemin kanssa.
Rokotevastaisuus lisäsi tuhkarokkotapauksia
Yhdysvalloissa rokotevastaisuutta on MTV3:n kirjeenvaihtajan Päivi Sinisalon mukaan lisännyt etenkin rokotusten ja autismin yhteys.
– Se on ollut suuri syy siihen, miksi monet vanhemmat vastustavat rokotuksia. Monien mielestä niitä on ehdottomasti liikaa, ja ne ovat vaarallisia lapsille. Toisaalta USA:ssa on ollut viime vuosina pari laajaa tuhkarokkoepidemiaa nimenomaan niillä alueilla, joissa erityisen monet vanhemmat ovat kieltäytyneet rokottamasta lapsiaan. Tämä on herättänyt huolen siitä, miten pitkälle voidaan antaa vanhempien päättää lastensa rokotuksista.
Sinisalo arvioi, että rokoteohjelma on Yhdysvalloissa huomattavasti laajempi kuin Suomessa ja muissa Pohjoismaissa.
– Täällä ovat pakollisia esimerkiksi hepatiitti-A- ja B-rokotteet, influenssa- ja keuhkokuumerokotteet sekä rotavirusta estävä rokote ja tuhkarokkorokote. Tuhkarokkoepidemian vuoksi monissa osavaltioissa vaaditaan teini-ikäisille myös sen tehoste. Monissa osavaltioissa teinitytöille annetaan myös kohdunkaulansyöpää ehkäisevä rokote. Kouluissa ollaan yleensä hyvin tarkkoja siitä, että oppilailla on kaikki määrätyt rokotteet.
”Lääkefirmat tutiskaa!”
Yhdysvallat on oikeuskanteiden luvattu maa. Sinisalo arvelee, että jos Suomen kaltainen yhteys rokotteen ja esimerkiksi narkolepsian väliltä löytyisi, lääketehtaat olisivat pahassa pulassa. Vanhemmat eivät tyytyisi anteeksipyyntöihin, vaan edessä olisi valtava oikeudenkäyntirumba ja korvausvaateet nousisivat pilviin.