Lauantaina kello 12 alkanut Kalamaraton päättyi sunnuntaina samaan kellonlyömään.
Vuorokauden aikana tavoitteena oli saada pyydystettyä mahdollisimman monta eri kalalajia.
– Tuntuu aina yhtä hienolta vetää tämä 24 tuntia putkeen Helsingin rantoja kalastellen, sanoo voittajajoukkueen Species Fishing Teamin Juha Salonen.
Salonen kertoo joukkueella olleen "suksiboksillinen" erinäisiä vapoja, onkia ja virveleitä mukana. Hereillä joukkue pysyi Salosen mukaan muun muassa puujalkavitsien avulla. Lisäksi tarvittiin Batterya, kahvia ja vichyä.
Species Fishing Team sai kerättyä 30 eri kalalajia. Se riitti voittoon ”ässän” avulla: Kukaan muu 49 joukkueesta ei saanut nostettua kampelaa.
Muita ässälajeja kilpailussa olivat kuore ja säyne. Harvinaisista lajeista Salonen mainitsee myös särmäneulan.
Artikkelin videolla kilpailujohtaja Janne Halonen näyttää harvinaisia kilpailijoiden saamia lajeja tämän vuoden maratonilta.
Lue myös: Joonatan, 12, nappasi koskesta jättitoutaimen
Tarvitaan tietoa ja taitoa
Kymmenenneksi kilpailussa sijoittuneet Lesnan naputtajat matkustivat Helsinkiin kenties pisimmän matkan. Joensuusta kotoisin olevan joukkueen lopputulos oli viime vuosien tapaan 25 lajia.
Entä millä eväillä Lesnan naputtajat kykenivät kalastamaan 24 tuntia putkeen?
– Tyhmyydellä, sanoo Ville Ikonen.
Tekikö edes tiukkaa?
– Eipä oikeastaan.
Mikä oli taktiikka?
– Yhden paikan aloitus ja sitten päämäärätöntä pörräämistä pitkin Helsinkiä, kertoo Tatu Martiskainen.
Joensuulaiset kertovat kuitenkin, että heille oli etukäteen selvää, missä kannattaa kalastaa mitäkin sekä milloinkin. Myös kilpailujohtaja Janne Halonen sanoo, että parhaan toivominen ei tässä kilpailussa riitä.
– Tarvitset taitoa, miten niitä kaloja saa. Vaikka tietäisit, että esimerkiksi törön saa jostakin tietystä paikasta, se miten saat sen ylös sieltä, ei välttämättä ole se, että laitat kohon veteen ja toivot parasta.
Halonen huomauttaa, että tekniikatkin kehittyvät koko ajan. Esimerkiksi särmäneulan suu on noin tulitikun pään kokoinen.
– Sehän tarkoittaa sitä, että syötin ja koukun täytyy olla erityisen pieniä.
Harvinaisille löydöille tutkimuskäyttöä
Kilpailun aikana saaliita tuotiin tuomaristolle tarkistettavaksi, minkä jälkeen löytöjä laitettiin akvaarioihin.
– Nämä ovat menossa Kotkan (yleisöakvaarioon) Maretariumiin. Täällä on esimerkiksi kivennuoliainen, joka on yöaktiivinen kala, Halonen näyttää artikkelin videolla.
Halonen toteaa, että parhaimmillaan kilpailun löydöistä saattaa olla hyötyä jopa alan tutkimuksissa. Hän kertoo sen olevan tärkeä osa Kalamaratonin konseptia.
– Esimerkiksi 2009, kun Helsingin Kalamaratonissa saatiin mustatäplätokko, se oli ylipäänsä Suomen toinen havainto kyseisestä lajista.
Kahden vuoden kuluttua mustatäplätokko oli maratonilla lähes jokaisen joukkueen saalislistalla.
– Siitä saimme hyvää tietoa vieraslajeista sekä niiden leviämisestä ja sopeutumisesta.