Komisario muistelee legendaarisia ryöstäjiä – "Yksi toi kakun pankkiin"

”Kakkuryöstäjä” toi kakun rikospaikalle

Aamuryöstäjänä tai kakkuryöstäjänä tunnetun rikollisen tapaus on suurin selvittämätön pankkiryöstöjen sarja 1990-luvulta. Ryöstöjä tapahtui viidestä kuuteen Helsingissä, Espoossa ja Oulussa, ja niistä ensimmäinen jäi erityisen hyvin juttua tutkineen Sillanpään mieleen.

– Ryöstäjä oli mennyt pahaa aavistamattoman pankinjohtajan puheille. Hän oli valehdellut saaneensa Pohjanmaalta suuren perinnön ja aikovansa tulla tallettamaan sen pankkiin lähipäivinä, Sillanpää kertoo.

– Hän oli soittanut pankkiin vielä ryöstöä edeltäneenä iltana ja kertonut saapuvansa paikalle seuraavana päivänä neljän aikaan. Ryöstäjä ilmoitti juovansa henkilökunnan kanssa kakkukahvit, kun oli niin isot talletukset tulossa. Ja hän todella tuli ryöstämään pankkia kakun kanssa.

Kakkuryöstäjä oli ottanut johtajan huoneessa aseen esiin, köyttänyt henkilökunnan nippusiteillä ja vienyt pankista kaiken siellä olleen setelirahan. 

Kakkuryöstäjälle valtava saalis

Kakkuryöstäjä sai jo ensimmäisestä ryöstöstään saaliikseen kokonaiset 1,8 miljoonaa markkaa, kun tavallinen ryöstösaalis tuohon aikaan oli Sillanpään mukaan noin 30 000 markkaa. 

Ensimmäisen ryöstönsä jälkeen kakkuryöstäjä vaihtoi taktiikkaansa ja alkoi ryöstellä aamuisin. Saaliit olivat edelleen valtavia.

– Hän otti yhden asiakkaan aina panttivangiksi, köytti tämän, ja sai aseella uhaten köysiin kaikki muutkin. Panttivangit makasivat lattialla pää peitettynä, kun ryöstäjä pääsi yhden henkilökunnan jäsenen avulla holviin.

Ensimmäinen kakkuryöstäjän ryöstö tapahtui vuonna 1991, ja hän ryösti pankkeja harvakseltaan – ei aina edes yhtä vuodessa. Ryöstösarja loppui, kun varas meinasi jäädä kiinni.

– Lauttasaaressa kassaholvista tuli meille hälytys. Lähetimme auton paikalle, mutta ryöstäjä ehti nähdä auton pankin ikkunasta ja pääsi taukotilan ikkunasta ulos.  

Lauttasaaren ryöstö jäi kakkuryöstäjän viimeiseksi. Rikossarja vanheni vuonna 2011 ja jäi selvittämättömäksi. 

– Kyllä meillä oli siitä linja ja yritin vangituttaa yhtä miestä oikeudessa. Olisin halunnut siitä viikon vangin, mutta tuomari ei ollut yhtä mieltä. Kun se päästettiin vapaaksi, juttu oli menetetty.

”Saab-Rytkönen” oli tarkka pakoautostaan

Toisen suuren pankkiryöstöjen sarjan toteutti karkauspäivänä vankilasta karannut "Saab-Rytkönen", joka teki yhdeksän pankkiryöstöä Etelä-Suomessa.

Kerran hän ryösti samaan aikaan jopa kaksi pankkia.

– Rytkönen meni ensimmäiseen pankkiin ja kuski ajoi melkein pankin oven kiinni. Sitten hän juoksi 40–50 metrin päähän seuraavaan ja kuski vaan ajoi perässä.

Sillanpää kertoo ryöstäjän käyttäneen pakoautonaan aina Saabia – saman ryöstön vuoksi saatettiin vaihtaa pakoautoa jopa kahteen kertaan, ja kaikki kulkuneuvot olivat Saab-merkkisiä.

– Kuljettaja oli alkanut joskus urputtaa, että kyllä poliisikin osaa näitä laskea. Rytkönen oli vastannut: ”Poika, sun tehtäväsi on pitää auto tiellä ja minä teen latua”, ja heilutellut haulikkoa ilmassa, ”Jos on Volvo Markkanen, pitää olla Saabi Rytkönen”

Rytkönen ei ole ainoa, joka on saanut lempinimensä pakoautonsa mukaan. Hondaa aina pakoautonaan käyttänyt Honda-liiga teki Sillanpään mukaan 13 suurta, aseellista pankkiryöstöä ja 7–8 muuta ryöstöä.

– Lisäksi oli jonkin verran omaisuusrikoksia ja pankkilokeroiden räjäytyksiä. Se oli aikamoinen rikossarja, Sillanpää muistelee.

Liiga ehti rötöstellä kaksi vuotta vuosina 1993–1995 ennen kuin poliisi pääsi tekijöiden jäljille.

– Kun jutun pää saatiin auki, se ratkesikin aika nopeasti.

”Professori” ryösti pankinkin taksilla

Sillanpää kertoo myös professoriksi ristimästään ryöstäjästä, joka teki yhden selvittämättömän pankkiryöstön.

– Se oli oppineen näköinen ja siisti mies, jolla oli parta ja joka teki ryöstön hyvin laadukkaasti.

Professori oli saapunut pankkiin taksilla, käynyt ryöstämässä sen ja ajanut taksilla pois rikospaikalta.

– Siitä ei sen jälkeen kuulunut mitään. Se oli hyvin suunniteltu ja hyvin tehty. Ei sille sitten mitään voinut.