Kommentti: Ahtisaari haistattaa entiselle puolueelleen SDP:lle

Kun Ahtisaari, ministeri Jaakko Iloniemi ja ex-päätoimittaja Tapani Ruokanen julkistivat tiistaina Ostrobotnialla kirjansa Miten tästä eteenpäin (Docendo), ilmassa oli historian siipien havinaa.

Suurimman huomion veivät rauhannobelistin käsitykset kansainvälisestä politiikasta ja Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta.

Ahtisaaren Nato-kanta on jo tuttu, nyt siihen tuli yksi lisäys: Suomen pitää liittyä Natoon jo ennen Ruotsia.

- Miksi hemmetissä meidän pitäisi jäädä odottelemaan muita? Ahtisaari kyseli ja yhtyi lisäksi Jaakko Iloniemen näkemykseen, että kansanäänestys Natosta olisi poliittisen johdon pelkuruutta.

Tämäkään kanta ei ole lähelläkään sitä, jota Ahtisaaren entinen puolue SDP edustaa.

SDP ei tunnu edustavan Ahtisaaren mukaan mitään muuta kuin surkeutta. Se on kovaa puhetta Nobel-palkitulta presidentiltä, jonka kansainvälinen ura alkoi 60-luvulla nimenmaan SDP:n siipien suojassa.

x x x x x x

SDP:stä Ahtisaari näyttää saaneen enemmän kuin tarpeekseen eikä enää edes yritä peitellä kantaansa. Sävy on se, että nykyinen SDP on Suomen kehityksen lukko. Samaa huutia saa Vasemmistoliitto.

Kirjanjulkistamistilaisuudessa Ahtisaari totesi, että hän ”koettaa olla puuttumatta” Suomen sisäpolitiikkaan, mutta kirja puhuu omasta puolestaan:

- Demarit saivat aika tavalla korvilleen eduskunnassakin. Se oli syystä. Miten tuommoista porukkaa voisi äänestää? Miksi he antoivat ammattiyhdistysliikkeen kaapata vallan? Ahtisaari päivittelee kuunneltuaan edellisiltana pätkän eduskuntakeskustelua tv-uutisista ja lisää:

- On käsittämätöntä että demarit ja ay-liike ovat nyt romuttamassa hyvinvointivaltiota.

SDP:n presidenttiehdokkaaksi Ahtisaari toivoo Jutta Urpilaista (sd.), mutta siihenkin liittyy heitto puolueelle:

- Sanoin hänelle, etten voi äänestää demareita sen jälkeen, mitä hänelle tehtiin.

Antti Rinteen valinta SDP:n johtoon oli ay-liikkeen vallankaappaus, kirjassa todetaan.

SDP ja vasemmisto toimii väärin Ahtisaaren mukaan myös akuutissa maahanmuuttopolitiikassa. Ahtisaari esittää, että maahanmuuttajat velvoitteisiin töihin myös pienemmällä palkalla.

- Jankutan vain yhä tätä samaa. Eikö ihmisiä voitaisi velvoittaa töihin? Senkin uhalla, että sitä vastaan protestoitaisiin, jos maahanmuuttajien kanssa toimittaisiin näin.

x x x x x x x

Voiko puhua katkeruudesta SDP:tä kohtaan?

Ehkä ei, ehkä kyllä. Aihetodisteita löytyy kumpaankin suuntaan.

Moni muistaa Ahtisaaren puheen SDP:n puoluevaltuustolle syksyllä 1993, kun hän puolueen nimettynä presidenttiehdokkaana kaivoi  taskustaan ”ystävän puheen”, jossa kritisoitiin SDP:n toimintakulttuuria niin reippaasti, että osa valtuustosta marssi protestiksi ulos ja mutisi mennessään, että ”seuraavaksi Mara varmaan kusee SDP:n lipun päälle”.

Kampanjakoneisto hoiti asiat taustalla kuntoon ja Ahtisaaresta saatiin nippa nappa presidentti, vaikka puoluekoneiston aidot kasvatit olisivat nähneet ehdokkaana mieluummin Kalevi Sorsan (sd.).

Sorsan varjo näkyi taustalla kaiken aikaa koko Ahtisaaren presidenttikauden ajan.

Presidenttiys meni joten kuten, mutta loppu oli katastrofi. Ahtisaari olisi viime vaiheessa epäilemättä halunnut toiselle kaudelle vuoden 2000 vaaleissa. Kun ulkoministeri Tarja Halonen halusi paikalle myös (puoluekoneiston tuella) ja ilmoitti olevansa ehdolla, loukkaantunut Ahtisaari kieltäytyi.

Kun Halonen pyrki ja pääsi toiselle kaudelle SDP:n ehdokkaana 2006, Ahtisaari puhui kulisseissa kokoomuksen Sauli Niinistön valinnan puolesta.

Ahtisaari olisi tukenut epäilemättä Niinistöä julkisestikin, mutta sen estivät Ahtisaaren YK-kytkökset.

Vuoden 2008 Nobel-juhlallisuuksiin Halosta ei kutsuttu.

x x x x x x x x

Jo aikaisemmin Ahtisaari on pistänyt välit poikki Paavo Väyrysen kanssa.

Nyt voitaneen katsoa virallisesti päättyneeksi myös SDP:n ja Ahtisaaren yhteinen tie.

Vaan historiankirjoissa säilyy hamaan ikuisuuteen, että presidentiksi Ahtisaari valittiin SDP:n riveistä.

Puoluetoimiston seinällä Ahtisaaren kuva seisonee edelleenkin - kuin suurempikin puolueen saavutus.