Joka vuosi sama virsi. Faneja se ei kiinnosta. Pelaajia vielä vähemmän. Voidaanko siis jo luopua SM-liigan pronssiottelusta?
Tappara ja Kärpät tarjosivat jo kolmantena vuonna peräkkäin kiekkokansalle jotain niin uskomatonta viihdettä ja draamaa, että se kolahtaa kunnolla ehkä joskus marraskuussa räntäisen tiistain liigakierroksen aikana. Kahtena viime keväänä titaanien taisto on päättynyt kunniakkaasti kättelyihin, Kanada-maljan nostoon ja kesälomaan.
Tuntuu kierolta ja väärältä, että tällä kertaa hävinneen joukkueen kausi jatkuu, vaikka pudotuspelisarja päättyi tappioon. Pronssipeli pitäisi vielä hoitaa alta pois. Olisi ollut kymmenen kertaa tyylikkäämpää nähdä Lauri Marjamäen, Sebastian Ahon ja Jesse Puljujärven jättävän hyvästit Raksilalle ja kärppäfaneille jo välierien seiskapelin jälkeen.
Tappio niskassa mutta selkä suorana.
Voi vain arvailla JYPin pelaajien intoa lähteä Ouluun pelaamaan himmeimmistä mitaleista.
Niin paljon ei pidä perinteitä tuhota, että luovuttaisiin pronssin kohtalosta kokonaan. Kunnia pitäisi vain jakaa sille välieristä pudonneelle joukkueelle, joka sijoittui runkosarjassa korkeammalle. Rantalomalle, mars – mitali seuraa perässä.
SM-liigan pronssipeli