Kommentti: Koronakeväänä kaivattiin talvisodan henkeä, mutta koronasyksynä on siirrytty nälvimiseen – kokoomuksen ja Sdp:n nokkapokka alkaa olla noloa

Keväällä suomalainen yhteiskunta osoitti yksituumaisuutta, kun koronapandemia siihen pakotti. Oppositio tuki hallitusta koronatoimissa ja työmarkkinoilla pystyttiin sopimaan esimerkiksi joustavammista lomautusjärjestelyistä. Vapaaehtoiset kantoivat ruokaa riskiryhmäläisille.

Ehkä se oli jotain talvisodan hengen kaltaista.

Kesällä helpottanut koronatilanne salli sen, että oppositio haastoi hallitusta syksymmällä niin EU:n elpymisvälineestä kuin työllisyystoimista ja esitti omia vaihtoehtoja. Isoista kysymyksistä käytiin terveellistä, kriittistä keskustelua, kuten demokratiaan kuuluu.

Viime viikkoina politiikassa on kuitenkin siirrytty kriisiaikana omituiseen nälvimiseen.

Kokoomuksen veto kaivaa kevään maski-vatulointi uudestaan esiin on erikoinen. Esimerkiksi syytös sosiaali- ja terveysministeriön tekemän maskiselvityksen poliittisesta ohjauksesta on toistaiseksi vailla kovia todisteita, vaikka hallituksen ja viranomaisten tempoilu maskikysymyksessä oli keväällä sekavaa.

Selvityksen tehnyt emeritaprofessori Marjukka Mäkelä kiisti poliittisen ohjauksen Uuden Suomen haastattelussa.

Niin ikään THL:n pääjohtaja Markku Tervahauta kiisti Helsingin SanomillePetteri Orpon (kok.) vihjaileman poliittisen painostuksen hallituksen puolelta.

Potkut tuuheista puheista?

Syytösten kohteena olevan perhe- ja peruspalveluministerin Krista Kiurun (sd.) ulosanti on toki välillä ”tuuheata”, kuten kansanedustaja Paula Risikko (kok.) osuvasti eduskunnan täysistunnossa kuvaili. Onko se peruste potkuille?

Siinä kokoomus on arvostelussaan oikeassa, että hallituksen viestintä on ollut ajoittain sekavaa ja tiedonkulussa hallituksen sisällä on parantamisen varaa.

Ravintolarajoituksia voi myös hyvällä syyllä sanoa koviksi erityisesti yöravintoloille.

Viestinnän kokonaisuus ja rajoituspäätökset tuskin ovat olleet yksin Kiurun sanelemia. Kokoomus päätti kuitenkin vaatia Kiurun päätä vadille ennemmin kuin koko hallituksen tai sen käyttämien asiantuntijoiden. Välikysymyksen kevytversio?

Marin provosoituu

Erityisesti pääministeri Sanna Marin (sd.) on provosoitunut kokoomuksen erilaisista syytöksistä jo ennen maskikohua, mikä tuntuu ruokkivan vain lisää härnäämistä.

Uusin osoitus tästä on viikonlopun kärhämä puolueiden toritapahtumien turvaväleistä. Ei ilmeisesti ollut puolin ja toisin ajankohtaisempia huolenaiheita?

Pääministerin asemaan sopii heikosti opposition toistuva arvostelu. Kritiikkiin pitää vastata, mutta toistuvat moitteet oppositiolle aiheuttavat kohta sen, että eduskunnassa on kaksi oppositiota, jotka lähinnä syyttelevät toisiaan ja johtajuus loistaa poissaolollaan.

Kokoomuksen ja Marinin sanasota onkin pisteessä, jossa se on noloa molemmille osapuolille.

Noloa siksi, koska tautitilanne on pahentunut. THL raportoi päivittäin suurista tartuntaluvuista ja tuhannet työpaikat ovat yhä uhan alla.

Onko nyt hyvä aika muistella kevään maskisotkuja, syynätä vaalikojujen turvavälejä ja tehdä repiviä tulkintoja vastapuolen sanomisista? Olisiko vaikka uusia ideoita koronasuosta nousemiseen? 

Opposition rakentavalle kritiikille ja hallituksen haastamiselle on myös korona-aikana tarvetta. Aika ei tunnu kuitenkaan nyt hyvältä poliittisten pelien pelailuun ja irtopisteiden kalasteluun.