Tulin, näin, voitin. Emmanuel Macron puhalsi kuin merituuli Atlantilta suureen julkisuuteen ja huipulle.
Poikkeuksellinen yhteiskunnallinen hetki ratsastaa jämähtäneiden oikean ja vasemman väliin, ja niiden tonteillekin. Poliittisen järjestelmän tuntemus sisältä päin. Vakaa usko itseensä muutosvoimana.
Ranska ja Eurooppa vetävät yhä henkeä entisen talousministerin ja pankkiirin presidentinvaalien voiton jälkeen. Kerrassaan järisyttävää, hienoa tai huonoa, riippuen siitä kuka sanoo.
On kuitenkin aika lopettaa ihmettely ja valmistautua, mitä Macron haluaa tuleman pitävän.
Tuoreimmasta murskavoitosta huolimatta Macronille ei ole edessään pelkkää voittokulkua. Le Figaro -lehden mukaan puolet ranskalaisista pitää huonona Macronin maanvyörymää parlamentin alahuoneessa kansalliskokouksessa.
Hän haluaa ravistella rakenteellista työttömyyttä, aloittaa pian työelämän lakien uudistukset, ja leikata julkisen sektorin virkoja. Tätäkin vastustaa moni, vaikka nuorten on vaikea saada pysyvää työpaikkaa. Yrityselämä kuitenkin kiittää.
Oppositio uhkaa siirtyä kaduille
Kun parlamentissa on satapäin poliittisia untuvikkoja, ja oppositio on vedetty kölin ali, ”katu” saattaa nousta Macronin näkyväksi vastustajaksi. Radikaaleimmat ammattiliitot lupaavat kuumaa loppukesää ja syksyä. Perinteet velvoittavat.
Teknologiauskoisena hän haluaa Ranskasta uuden startup-jättiläisen. Valtion investoinneilla on tässä merkittävä rooli. Pakko tehdä jotain, sillä vanha teollisuus ei tule takaisin. Sektorilta on kadonnut noin miljoona työpaikkaa vuosituhannen vaihteen jälkeen.
Macron Liberaali. Presidentti kuitenkin haluaa terrorismilakeja, joita on verrattu brutaalin Algerian sodan aikana 1950-luvulla säädettyihin lakeihin. Terrori-iskujen jälkeen moni tukee tiukennuksia. Pelkoja kansalaisoikeuksien rajoittamisesta ja pysyvästä poikkeustilasta Macron tyynnyttelee. Oikeusvaltio ja ilmaisunvapaus pysyvät, hän vakuuttaa.
Ranskan alennustilan lopettaja ja Ranskan suuruuden palauttaja. Näin Macron tukijoineen haluaa. Tuulia haistava ”pikku prinssi” ilman poliittista peruslinjaa, vastustajat sanovat happamasti kuin ketut.
Kiihkeän eurooppalainen
Kiihkeän eurooppalainen, globalisti, vapaakaupan kannattaja, kaupunki-Euroopan edustaja, antinationalisti.
Macron vakuutteli äskettäin Theresa Maylle, että EU-ovi on vielä auki. Britannian lähtö - poor Britain, kukaan ei tiedä millainen lähtö - EU:sta kuitenkin pelaa suoraan Ranskan keskushyökkääjän jalkaan maalialueella.
Ranskan suhde Kanaalin takaisiin ’rosbifeihin’ on vihaa ja rakkautta. Niinpä Ranskan asema EU:ssa vahvistuu, ja Macron pääsee rasvaamaan Pariisin ja Berliinin välistä akselia. Puhutaan ”vanhan kunnon alkuperäisen” viime sotien jälkeisen ydin-Euroopan paluusta.
Yhteistyö sopii Macronille ja Merkelille näinä Trumpin Yhdysvaltojen Putinin Venäjän aikoina. Euroopan on otettava kohtalonsa vahvasti omiin ohjaksiinsa, molemmat vannovat.
Ainakin eurooppalainen turvallisuus- ja sotilasyhteistyö päässee syventymään ja tiivistymään. Taloudet EU:ssa näyttävät virkoavan, ja unionin suosio jäsenmaissa kasvaa.
Törmääkö Macron EU:ssa talouteen?
Vapaakauppaperiaatteestaan huolimatta hän haluaa ”reilua” vapaakauppaa ja suojella EU-maita Kiinalta. Macron ei halua päästää kiinalaisia kahmimaan strategisesti elintärkeitä sektoreita haltuunsa. Saksa ja Italia nyökyttelevät. Hollannissa, Pohjoismaissa ja Baltiassa ajatus hiertää.
Macron haluaa syventää euroaluetta. Eteläinen EU on samassa leirissä. Pohjoisempi EU ei ole. Vyönkiristäjät eivät suostu ottamaan velkoja yhteisiksi, eivätkä ulkopuolisia sanelemaan budjettejaan.
Myrskytuuli Macron pyyhki yli Ranskan. Kuinka pitkälle mantereelle se puhaltaa? Valloittaako Macron Euroopan verettömästi? (Ranskan historiassa kun on mistä ammentaa, niin häntä on verrattu mm. Napoléon Bonaparteen.)
Jos 39-vuotias Macron onnistuu uudistamaan maansa, kyseessä on todellinen vallankumous, sanoo brittiläinen Economist-lehti.
Macronissa ruumiillistuu identiteetiltään avoin, turvattua muutosta ajava, optimistinen ja Eurooppa-myönteinen populismi, määrittelee puolestaan politiikantutkija Ivan Kratsev Libération-lehdessä.
Odotukset ja paineet ovat Versaillesin palatsin kokoa. Koko Euroopassa.