Karoliina Partasen nousu ohi Häkkäsen varapuheenjohtajavaalissa yllätti myös osan kokoomuksen puolueväestä. MTV Uutiset seurasi kokoomuksen puoluekokousta Jyväskylässä.
Kokoomuksen puoluekokouksessa suurin julkinen mielenkiinto kohdistui varapuheenjohtajakisaan, jossa ensimmäisen kauden kansanedustaja, jatkokaudelle varapuheenjohtajaksi valittu Karoliina Partanen ohitti varapuheenjohtajavaalissa puolustusministeri Antti Häkkäsen.
Partanen sai puheenjohtajavaalissa 595,8 ääntä, Häkkänen 539,8 ääntä, ja kolmanneksi varapuheenjohtajaksi valittu ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala 399 ääntä.
Partasen nousua ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi ohi Häkkäsen voi pitää yllättävänä.
Häkkänen on profiloitunut näkyvästi puolustusministerinä, ja hänellä on ollut vankka tuki sekä kokoomuksen kenttäväelle tehdyissä piirikyselyissä, että kokoomuksen kannattajille tehdyissä kyselyissä.
Ennakkoon Häkkäsen ennakoitiin saavan varapuheenjohtajaehdokkaista suurimman äänimäärän, kuten kävi myös edellisissä kokoomuksen varapuheenjohtajavaaleissa.
Myös osa kokoomuksen puoluekokousväestä myönsi taustakeskusteluissa yllättyneensä Partasen noususta ohi Häkkäsen.
Syyksi nähtiin muun muassa se, että Häkkänen on toiminut kokoomuksen varapuheenjohtajana poikkeuksellisen pitkään, vuodesta 2016 alkaen.
Osaa ärsytti se, ettei Häkkäsen "itse ymmärrä" väistyä varapuheenjohtajan paikalta, antaen tilaa muille.
Pitkän varapuheenjohtajuuden arveltiin myös alkavan muodostua taakaksi Häkkäselle itselleen.
Kokoomuksella ei ole virallista sääntöä, joka rajoittaisi varapuheenjohtajakausien määrää. Julkisuudessa on kuitenkin viitattu puolueessa olevaan kirjoittamattomaan sääntöön, jonka mukaan varapuheenjohtajana olisi suotavaa istua enintään kolmen kauden, eli kuuden vuoden ajan.
Puoluekokoukselle oltiin myös jätetty aloite, jossa vaadittiin varapuheenjohtajakausien rajaamista enintään kolmeen.
– Karakallion-Kilon kokoomuksen aktiivit ovat seuranneet nykyisten varapuheenjohtajien toimintaa vuodesta 2016 lähtien ja sen perusteella olemme päättäneet ehdottaa puoluekokoukselle, että varapuheenjohtajien kaudet rajattaisiin kolmeen eli kuuteen vuoteen kerralla, vaadittiin aloitteessa, joka ei kuitenkaan edennyt.
"Kampanjoi kokouspaikalla aktiivisesti"
Häkkänen kiisti valinnan jälkeen pidetyssä mediainfossa, että olisi pettynyt tulokseen. Hän sanoi olevansa oikein tyytyväinen siitä, että sai edelleen vahvan tuen.
– Minulla on pelkästään hyvä tulkinta tästä (tuloksesta). Karoliina ja Sari ovat loistavia tyyppejä, Häkkänen sanoi.
Partanen puolestaan ennakoi vaalituloksen yhdeksi syyksi puoluekokouksessa käydyt keskustelut ja tapahtumat.
– Se, mitä kokouksessa on tapahtunut, ja millaisia keskusteluja olen päässyt käymään, niin varmasti niillä on ollut merkitys lopputulokseen, Partanen itse arvioi vaalituloksen syitä.
Partasen nähtiin kampanjoivan puoluekokouspaikalla aktiivisesti. Moni puoluekokouksen osallistuja katsoi hänen suoriutuneen aiemmasta varapuheenjohtajakaudestaan hyvin. Partanen valittiin ensimmäisen kerran varapuheenjohtajaksi vuonna 2024.
Moni myös nosti esille Partasen persoonan, jota kuvailtiin muun muassa energiseksi ja helposti lähestyttäväksi.
Partanen itse ei halunnut tarkentaa, mihin puoluekokouksen tapahtumiin tai keskusteluihin hän viittasi.
Puoluekokousviikonloppuna puhutti kokoomuksen niin sanottu "naisongelma" eli se, että naisten osuus kokoomuksen kannattajien joukossa on vähentynyt noin kolmannekseen.
– Lauloin niin hyvin karaokea yhdessä tilaisuudessa, ja eilen meillä oli Multalan Sarin melkoiset tanssit tuolla iltajuhlassa. Varmasti se nostatti tunnelmaa niin, että tulos on nyt tämä, Partanen kuittasi kysymyksen.
– Loistava vastaus, kehui pääministeri Petteri Orpo (kok.), joka MTV:n haastattelussa ei allekirjoittanut, että puolueella olisi erityisiä ongelmia naiskannattajien saamisessa.
Osa puoluekokousväestä kuitenkin arveli, että Partasen ennakoitua suurempaan äänimäärään, tai Häkkäsen ennakoitua pienempään äänimäärään saattoi vaikuttaa viime päivien keskustelu naisten osuuden vähenemisestä puolueen kannattajissa.
Varapuheenjohtajavaalissa annettiin kaikkiaan 772 ääntä, joten Partasta toivoi varapuheenjohtajistoon noin 77 prosenttia eri puolelta Suomea tulevista puoluekokousedustajista, ja Häkkästä noin 70 prosenttia.
Varapuheenjohtajavaalissa puoluekokousedustajat saavat nimetä kolme suosikkiaan varapuheenjohtajistoon ilman, että heitä tarvitsee asettaa paremmuusjärjestykseen.
Tuloksesta ei siis voi päätellä, kuinka moni toivoisi näkevänsä Partasen tai Häkkäsen nimenomaan ensimmäisenä varapuheenjohtajana.