Nyt se MM-turnaus vasta alkoi. Leijonat palaa lähtöruutuun, mutta takataskussa on miljoonan taalan tietoa.
MAINOS
Kanada–Suomi
Lauantaina klo 21.10 MTV3:lla ja C More Sport 1:llä. Studio-osuus jo klo 20.00 C Morella ja klo 21.00 Maikkarilla!
Jääkiekon MM-kisojen kaikki 64 ottelua näet C Moren suoratoistopalvelusta.
Leijonien kolmen ensimmäisen pelin jälkeen kaikki näytti valheellisen täydelliseltä. Peleistä oli vaikea löytää huonoja puolia, mutta kun vastaan tuli ensimmäinen joukkue täynnä ammattilaisia ja ennen kaikkea joukkue, jolle oli suunniteltu äärimmäisen viisas – itse asiassa ainoa oikea – taktiikka, alkoivat pelin ongelmat näkyä.
Ongelma on kenties ylikorostettu sana, mutta se, että pelin heikkoudet alkoivat näkyä, ei ole huono asia, pikemminkin päinvastoin. On Leijonille äärimmäisen tärkeää, että tämä tapahtui.
Pleikkari-sukupolven Leijonien pelikonsolista painettiin reset-nappia.
Leijonien pelilauta putsattiin tyhjäksi, mutta kaikki aikaisempi omaisuus jäi suomalaisten takataskuun. Ja pääomaa kertyi Tanska-tappiosta kaikkein eniten. Nyt pelimerkit pitää asetella uudelleen puhtaalle alustalle. Nyt on Lauri Marjamäen valmennusjohdon mahdollisuus tehdä tästä turnauksesta upea menestys. Nyt he ovat nähneet Suomen pelaamisen kipupisteet ja heillä on kaksi päivää aikaa kehittää siihen lääkkeet.
LUE MYÖS: "Kasva aikuiseksi!" – Leijonien NHL-vahvistuksen temppu sai tuomarin hiiltymään
Tanska tukki keskialueen, siksi Leijonien raikas vauhti katosi. Kanada ei samaa tee kuin Tanska, mutta Kanada ja muut peliä voittamaan lähtevät joukkueet tarjoavat muunlaiset haasteet. Vaikka Tanska tukahdutti Leijonien pelin, se ei tarkoita sitä, etteikö Marjamäen pelisuunnitelma voisi toimia vieläkin kovempia vastaan.
Pelaajat kokivat myös ensi kertaa tässä turnauksessa vastustajan, joka ei olekaan vain ottavana osapuolena. Tanska haastoi, repi ja raastoi. Valta ei ollutkaan automaattisesti itsellä, eikä tule olemaan jatkossakaan.
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Kertautuvat virheet
Yksi oleellinen asia on se, miten pelaajat itse ottavat oppia pelistä. Kolmessa ensimmäisessä pelissä Leijonat iski kiekolliseen vastustajaan kiinni aina kutakuinkin täydellisesti, nyt oltiin jatkuvasti vähän myöhässä. Marjamäki myönsi, että pelaajat tekivät virhearvioita. Sitä tapahtui läpi ottelun. Kun puolustaja ei ole tarpeeksi lähellä vastustajaa, joka saa keskialueella kiekon, silloin puolustajan ei pidä iskeä kiinni. Kun on myöhässä, sitä ei pidä korjata toisella virheellä. Näin kuitenkin kävi moneen otteeseen ja kun tarpeeksi taitava pelaaja saa sen sekunnin osasen lisää aikaa, hän ehtii laittaa pelivälineen matkaan ja sitten mennäänkin kovaa Suomen päätyyn. Ja siinä vaiheessa se väärään aikaan paineistanut puolustaja on auttamatta myöhässä. Kaikki kertautuu.
Ero on henkisellä puolella. Kun Suomi oli tappanut maaleillaan vastustajan peli-ilon aiemmissa peleissä, nyt ottelu olikin tiukka. On inhimillistä, että silloin pelaajan pään sisällä tapahtuu eri asioita. Hurmioituneessa maalikarkelossa mikään ei tunnu liian isolta riskiltä, vaan silloin kiekkoon mennään hullunkiilto silmissä, vailla huolta seuraavasta sekunnista. Kun taululla onkin tasa- tai tappiolukemat, mieli on varautunut. Menenkö, enkö mene? Tuo pieni pohdinta edes alitajunnassa viivästyttää itse suoritusta. Ja sitten se tarpeeksi taitava pelaaja tekee edellämainitusti ratkaisut, jotka kertaantuvat.
”Tällainen kokemus tarvitaan, että voimme kasvaa voittavaksi joukkueeksi”, sanoi Marjamäki. Totuuden sanoja, vaikka sanahelintältä kuulostaakin. Tanska-pelistä pitää löytää oleelliset asiat eikä sitä tarvitse märehtiä liikaa. Samalla pitää kuitenkin muistaa, että eilisen tuloksen jälkeen Saksa on pakko voittaa ensi sunnuntaina. Tuohon peliin Tanska-ottelu tarjosi juuri oikeat eväät.
Sen sijaan Kanada-pelin luonne tulee olemaan täysin toinen. Suomi on nyt ensi kertaa altavastaaja ja Leijonat saa testata sitä, miten nopea ja paineistava pelityyli toimii todellista huippujoukkuetta vastaan, ja miten puolestaan pärjätään silloin, kun vastustaja painaa päälle kaukalon jokaisella millimetrillä. Kanada on näyttänyt nykyjääkiekolle mallia jo pitkään ja Suomi on omalla pelaajamateriaalillaan samalla tiellä. Kanada-peli ja myöhemmin USA näyttävät sen, miten Leijonien nykypeli toimii todellisia huippumaita vastaan.
Tanska-peli kuitenkin osoitti sen, että Suomen pelaajien täytyy omaksua myös entistä tarkemmat hoksottimet tilanteiden tunnistamiseen. Tanska pakotti Leijonia hakemaan vauhtia uusilla lenkeillä, ja tilanne oli uusi. Kaikkein kovimpia vastaan pelkästään suoraan ylöspäin liikkuva peli ei toimi, pelaajan täytyy nähdä, milloin peliä kannattaa avata viivellä, milloin täytyy odottaa että oma joukkue on valmis hyökkäämään yhdessä.
Päävalmentajan esimerkki rohkeudesta
Vaikka Leijonien rohkeus ja ennakkoluulottomuus eivät näkyneet kentällä aiempaan tapaan, penkin takaa tehtiin suomalaisittain poikkeuksellinen ratkaisu, joka oli viesti kaivatusta rohkeudesta.
Suomi otti aikalisän, kun peliä oli jäljellä 1.50. Maalivahti Ville Husso jäi suoraan vaihtoaitioon, ja Marjamäki passitti kentälle ykkös- ja kakkosketjuista tehdyn kuuden miehen sekoituksen, jossa ainoa puolustaja oli Markus Nutivaara. Se oli suomalaisessa kiekossa harvinainen ratkaisu, kun usein varmistetaan ensin se, ettei omassa kolahda. Tämänkaltaista rohkeutta Suomi tarvitsee ja Marjamäki näytti pelaajilleen esimerkin siitä, miten laitetaan kaikki likoon. Valmentajan pitääkin näyttää pelaajilleen, että hän on valmis tekemään kaiken mahdollisen voiton eteen. Senkin uhalla, että se lyö joskus vasten kasvoja.
LUE MYÖS: Suomalaistuomarilla show päällä MM-kisoissa – lauloi Jacksonin hittiä, vitsaili NHL-vahdin kanssa
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.