Poliisi on pysytellyt harvinaisen hiljaa Helsingin Arabianrannan epäillyn murhan tutkinnasta, kirjoittaa rikostoimittaja Tiia Palmén.
Myöhään jouluaattoiltana medialle tuli tietoa lukijoilta, että Arabianrannan Brysselinkadulla oli iso poliisioperaatio. Joulupäivän aamuna selvisi, että kyse oli henkirikostutkinnasta.
Poliisi tiedotti lyhyesti, että henkirikoksen uhriksi oli joutunut alakouluikäinen poika ja epäilty oli otettu kiinni tapahtumapaikalta. Siinä se, siihen loppui tiedottaminen, aikaisintaan perjantaina kerrotaan lisää, todettiin tiedotteessa.
Poliisi kertoi epäillystä miehestä vain sen, että hän on syntynyt vuonna 1982. Ei sanottu sanaakaan siitä, oliko epäilty uhrin isä, sukulainen, tuttava tai täysin tuntematon. Kaikki jäi auki. Ja vieläpä useiksi päiviksi.
Lapsen murha on Suomessa harvinainen rikos – onneksi. Uskallan väittää, että jokainen suomalainen, joka kuuli jouluna uutisen pikkupojan kuolemasta, järkyttyi. Kuka surmaa ensimmäistä luokkaa käyvän viattoman lapsen? Sellaista vääryyttä on vaikea ymmärtää.
Iso osa ihmisistä muodosti nopeasti käsityksensä siitä, kuka tekijä on.
Kun poliisi kertoi, että teko tapahtui yksityisasunnossa ja epäilty mies otettiin sieltä kiinni, ja kun tiedettiin, että uhrin perheeseen kuului isä, äiti ja isosisko, oli monen mielestä lähes itsestään selvää, että isä oli tekijä.
Poliisi pysyi hiljaa. Ei minkäänlaista vastausta toimittajien kysymyksiin siitä, mikä on epäillyn suhde uhriin.
Netin keskustelupalstat ja sosiaalinen media alkoivat täyttyä nopeasti kommenteista, joissa kauhisteltiin tapahtunutta ja arvuuteltiin syyllistä. Kun poliisi vaikeni, kysymyksiin etsittiin vastausta muualta.
Pojan isän päälle lyötiin epäillyn leima. Toisaalta pelättiin, onko Arabianrannassa liikkunut tappaja, joka halusi murhata lapsen, jopa tuntemattoman ja vieläpä jouluaattona.
Poliisi jätti epäillystä eilen vangitsemisvaatimuksen Helsingin käräjäoikeuteen. Vaatimuksesta selvisi epäillyn nimi, ja se, että mies ei asu uhrin kanssa. Mies on kenties pojalle jotain sukua, mutta todennäköisesti ei hänen isänsä. Tämäkään ei ole varmaa, koska poliisi pysyy yhä vaiti.
Poliisi antoi eilen lyhyen tiedotteen, jossa se kertoi uhrin omaisten olevan järkyttyneitä. Samassa tiedotteessa poliisi toivoi hienotunteisuutta lähestyttäessä pojan omaisia. En tiedä yhdenkään median edustajan yrittäneen tavoitella perhettä, vaan uhrin omaiset on jätetty rauhaan.
Poliisilta toivoisi samaa hienotunteisuutta.
Uhrin omaisten ja perheen kunnioittamista ei ole se, että heidän ylleen jätetään epäilyksen varjo, jos se ei sinne kuulu. Pojan isä on yhä monen mielessä epäilty, vaikka niin ei välttämättä ole.
Isä saattaa olla täysin syytön ja nyt hän joutuu poikansa menetyksen lisäksi kärsimään myös syyllisen leimasta.
Poliisin vaitiolo tekee hallaa muutenkin.
Rasistiset puheet ulkomaalaisista leviävät netissä, perheen ulkomaalaistaustasta levitetään juttuja, syyllisen henkilöllisyydellä spekuloidaan, eikä poliisi katko huhuilta siipiä.
Kun Imatran keskustassa tapahtui joulukuussa 2016 kolmen naisen kuolemaan johtanut ammuskelu, nettijuorut lähtivät nopeasti liikkeelle. Poliisi otti kuitenkin asian heti haltuun ja tiedotti epäillystä.
Perättömät juorut tekijästä eivät ehtineet levitä laajalle.
Kun Porvoossa murhattiin pikkutyttö marraskuussa 2017 leikkipuistossa, poliisi veti niukkaa tiedotuslinjaa, mutta kertoi heti, että teosta epäilty on tytön isä ja hänet on otettu kiinni. Sivullisia ei ryhdytty epäilemään eikä tuntemattomia syyllistämään. Poliisi sai tutkintarauhan.
Näin olisi kannattanut toimia Arabianrannan tapauksessakin. Nyt poliisi kertoi vain, että pieni poika on surmattu raa’alla tavalla. Ihmisiä rauhoiteltiin kertomalla, että epäilty on kiinni, mutta ei sitä, miten hän linkittyi uhriin.
Pelikenttä avattiin nettikeskustelijoille ja juorujen kertojille, väärä tieto on saanut levitä rauhassa ja uhrin läheisiä on leimattu.
Jopa perheen naapurustosta joku saattoi joutua epäilyksen alaiseksi, kun poliisi kertoi ottaneensa paikalta kiinni miehen, mutta ei sitä, missä suhteessa mies oli poikaan.
Sitä ei tiedetä vieläkään, vaikka teosta on kulunut neljä päivää.
Poliisi on luvannut tiedottaa tapauksesta lisää vangitsemisistunnon jälkeen.
Miestä vaaditaan vangittavaksi iltapäivällä Helsingin käräjäoikeudessa ja istunto on salainen. Toivoa sopii, että tänään selviää edes se, missä suhteessa epäilty oli surmaamaansa lapseen. Se tieto on tässä vaiheessa olennaisin, jotta syyttömät vapautuvat epäilyksistä.
Poliisi on kiristänyt tiedotuslinjaansa rajusti viime aikoina. Veikkaan, että varsinaisesta teosta ja sen taustoista emme saa tietää vielä mitään. Siitä saamme kuulla vasta oikeudenkäynnissä, jos silloinkaan.
Niille jotka ihmettelevät, miksi asiasta edes pitää mitään tietää, on vastaukseni tämä:
Lapsen murha on niin harvinainen rikos, että Suomessa sellaista ei saa tapahtua ilman, että siitä kerrotaan. Oikeusvaltiossa näin raa’asta rikoksesta ei sovi vaieta, ja se pitäisi ymmärtää myös poliisin sisällä.