Pohjoisen sellutehdashankkeilla on käynnissä armoton kisa ennen kaikkea puusta. Samaan aikaan lastut lentelevät hallituksessa, jossa keskusta ja vihreät ottavat yhteen metsähakkuista ja hiilinieluista, kirjoittaa MTV Uutisten talouden päällikkö Jussi Kärki.
Vastakkain ovat jättiläinen Metsä Group ja neljän työntekijän pikkukioski Boreal Bioref. Metsä Group tekee investointipäätöksensä Kemin uudesta sellutehtaasta vuoden päästä kesällä ja Kemijärven porukka aikoo pähkäillä oman ratkaisunsa valmiiksi ehkä jo loppuvuonna.
Suurimmat kysymykset miljardihankkeissa ovat rahoitus ja puunsaanti - ja näissä Metsä Groupilla on luonnollisesti leveämmät hartiat. Kemin selluhanke on siis uskottavammalla pohjalla.
Pikkuveli BB otti pienen etumatkan siinä, että Kemijärven hanke sai nyt ympäristö- ja vesiluvat sekä lisäksi poikkeusluvan töiden aloittamiselle mahdollisista valituksista huolimatta.
Kemijärven puuhamies Heikki Nivala käytti jääkiekkovertausta, että saatu ympäristölupa on hänen joukkueelleen kuin Kanada-ottelu Leijonille. Kohti lopullista voittoa.
Nivalalle tämä on ollut elämäntehtävä siitä alkaen, kun Stora Enson Jouko Karvinen aikoinaan tylysti sulki Kemijärven tehtaan. Tuolloin reilu kymmenen vuotta sitten arvio oli, että Karvinen halusi turvata kohtuuhintaisen puun muille tehtailleen.
Kiinalaiset rahoittaneet Kemijärven hanketta
Ympäristölupa on toki tärkeä askel Kemijärven selluhankkeessa ja sellaista Metsä Groupilla ei Kemissä vielä ole - tämä ei ole kuitenkaan mikään kovin suuri hidaste.
Metsä Group sai luvat nopeasti Äänekosken miljardi-investointiin ja näin käy todennäköisesti myös Kemissä. Molemmat uudet tehtaat hyödyntävät olemassaolevia tehdasalueita.
Kemijärven 950 miljoonan euron hintaisen sellutehtaan isoin kysymysmerkki on rahoitus. Lainarahan lisäksi yhtiön omistajilta pitäisi löytyä hankkeeseen omaa pääomaa arviolta 400 miljoonaa euroa.
Tähän asti rahoitus on tullut pitkälti Kiinasta ja ainakaan minulle ei ole varmistunut, ovatko kiinalaiset tosissaan.
Pienemmiksi omistajiksi voisivat lähteä paikalliset energiayhtiöt, sillä Kemijärven sellutehtaan tuottamasta sähköstä noin puolet menisi myyntiin tehtaan ulkopuolelle ympäröiviin maakuntiin.
Kemjärven puuhamies kehuu Rinteen ohjelmaa
Rinteen hallituksessa kilpailevat selluhankkeet luovat mielenkiintoisen jännitteen: Vihreät ja keskusta ovat jo ottaneet yhteen siitä, riittääkö puuta kaikkiin suunniteltuihin selluinvestointeihin.
Puuta piisaa tai ei, riippuu keneltä kysyy - vihreiden Krista Mikkoselta vai keskustan Katri Kulmunilta.
Kemijärven hanketta vimmatusti edistävä Heikki Nivala kehuu Rinteen hallitusohjelmaa sekä metsähakkuiden kirjauksesta että infrahankkeista.
Kemijärven tehdas tarvitsee toteutuakseen noin 216 miljoonan euron infrainvestoinnit, joukossa pari uutta tietä ja siltakin. Pohjoisen pikkuteillä voi olla pahimmillaan parin kuukauden kelirikkorajoituksia ja ne ovat myrkkyä puukuljetuksille metsästä tehtaan portille.
Keskustalla tiukka ote vihreistä
Keskusta on ottanut tiukan, suorastaan kärnämäisen otteen vihreiden ilmastojoukoista, sillä metsähakkuut ovat kituvalle puolueelle tällä hetkellä elämää suurempi kysymys.
Jos hallitus asettuisi poikkiteloin Itä- ja Pohjois-Suomen työpaikkojen tielle, se olisi täysin kohtalokasta keskustalle. Kannatus olisi sen jälkeen todennäköisesti yksinumeroinen.
Kemijärvellä kyse on lähes parista sadasta työpaikasta tulevalla tehtaalla ja pitkälti yli tuhannesta koko ketjussa. Työllisyysastetta epätoivoisesti ylös hinaava hallitus ei voi tälläisiä työpaikkamääriä torpata, olivatpa hiilinielut vaarassa tai ei.
On selvää, että kaikki selluhankkeet eivät voi toteutua, mutta sen valinnan tekevät yritykset. Markkinat päättävät, mikä on järkevää ja mikä ei. Oma arvioni on, että järkevimmältä kuulostaa juuri nyt Metsä Groupin Kemin hanke.
Rinteen hallituksen ei kannata ottaa syntipukin roolia selluhankkeiden kaatajana, jos se aikoo täydet neljä vuotta istua.