Kommentti: Toimistosihteeri eläköityi - tavallisia kansalaisia alettiin linkata liivijengeihin

Epäiltyjen rekisterin esitutkinta-aineisto on jäätävää luettavaa. 

Rekisteriin syötetyt tiedot olivat jonkinlaisessa kontrollissa vielä vuoteen 2005, mutta sen jälkeen tilanne muuttui. Tällainen käsitys perjantaina julkiseksi tulleesta epri-esitutkinnasta syntyy.

Tuohon saakka sitä valvoi krp:ssä vuodesta 1978 työskennellyt toimistosihteeri.

Kun epri korvasi vanhan atarirekisterin 1997, naisen esimies oli kysynyt: "Onko sinulla riittävästi munaa hoitaa tämä homma?"

Eprin valvonta ja koulutus jäi toimistosihteerille. Jos sinne syötettävät tiedot eivät täyttäneet edellytyksiä, hän huomautti heti. Työnimike oli ”valvova pääte”.

Kenen tehtävä oli yleisesti valvoa epri-syöttöjä ja niiden lainmukaisuutta krp:ssä?

- Siellä ei ollut muita kuin minä.

Mitään laillisuustarkastuksia ei tehty.

Naiselta kysyttiin kuulustelussa nyt paljastuneista kyseenalaisista talletuksista. Esimerkiksi seurustelusuhde jengiläiseen tai kerhotalon eteen parkkeerattu auto ei riittänyt sen omistajan rekisteröintiin myötävaikuttajaksi. Perusteeksi ei kelvannut käynti kerhotalossa, vaan joku rikosperuste piti olla, jotta tieto syötettiin.

- Tyhmä ei saa olla, talonpoikaisjärki pitää olla aina mukana.

Toimistosihteeri jäi eläkkeelle 2005.

- Olin jo ennen lähtöäni miettinyt, että poliisijohdon taholta pitäisi tulla piiruntarkat ohjeet siitä miten syöttöjä tehdään, jotta ei jäisi mitään porsaanreikiä tai epäselvyyksiä, nainen sanoi.

Ei tullut.

Valvova pääte ei valvonut

Toimistosihteerin tilalle palkattiin kaksi miestä. Sen jälkeen valvovista päätteistä tuli teknisiä tietojen tarkastajia. Onko rekisterinumerot kirjattu oikein? Onko kirjoitusvirheitä? Tehtäviin ei enää kuulunut rekisteriin laitettavien tietojen sisällön tarkastaminen. Kuulustelussa miehet sanoivat, ettei se kuulunut heidän tehtäviinsä.

Vastuu rekisteriin syötetyistä tiedoista, havainnoista ja huhuista siirtyi niitä tekeville poliiseille, mikä johti kriteerien löystymiseen. Yksi krp:n johtoon kuuluvista sysäsi kaiken vastuun yksityisyyden suojasta tietojen syöttäjille. Yksittäiset poliisit ratkaisivat omassa päässään kynnyksen.

Sen paremmin sisäministeriön poliisiosasto - nykyinen poliisihallitus - kuin keskusrikospoliisikaan ei puuttunut sisältöön.

Poliisihallituksen laillisuusvalvojilla ei ollut epri-oikeuksia.

- Poliisin laillisuusvalvontaprosessi on katsottu epäiltyjen tietojärjestelmässä asianmukaiseksi, koska mitään viitteitä asiaan liittyvistä ongelmista ei ole ilmennyt, yksi poliisihallituksen ylitarkastaja totesi.

Ei kai ongelmia ilmene, jos ei tarkastetakaan.

Epri-oikeuksia ei ollut krp:n esimiehilläkään.

Vuoto

Kun Putin-vuoto nosti ongelman esiin ja valtakunnansyyttäjänvirasto ryhtyi penkomaan rekisteriä, krp:ssä jouduttiin paniikkiin.

Tutkintaan suhtauduttiin tunteella, mikä ei anna krp:stä kuvaa ammattimaisena organisaationa.

Se näkyi kiukutteluna kuulusteluissa. Yksi rikosylikonstaapeli vastasi ensimmäisessä kuulustelussaan 18 sivua käytännössä pelkästään ”en kommentoi”. Johtoon kuuluva kieltäytyi vastaamasta lukuisiin kysymyksiin viitaten aina vain edelliseen vastaukseen. Yksi vetäytyi täysin poliisilain salassapitomahdollisuuteen. Kysymyksiä moitittiin johdatteleviksi, eikä niihin sillä perusteella vastattu.

Putinin epri-kirjausta pidettiin oikeana, eikä jengiläiselle autoaan lainanneen noin 70-vuotiaan mummon luokittelemisessa rikollisjengin myötävaikuttajaksi ollut mitään ongelmaa. Eprin ongelmien sijaan tutkintaresurssit olisi monen mielestä pitänyt kohdistaa vain ja ainoastaan itse vuotoon.

Poliisihallituksessakin suhtauduttiin tutkintaan jäätävästi. Ei ihme, että Putin tutkinta ajoi valtakunnansyyttäjänviraston ja poliisihallituksen välit kiville.

Paha ja hyvä esimerkki

Paras esitutkinnasta löytyvä syy eprin valvonnan jäämisestä retuperälle on krp:n toimistosihteerin eläköityminen. Sen jälkeen kukaan ei enää välittänyt.

Putin-vuoto muutti tilanteen. Nyt kirjauksista päättää päällystöön kuuluva poliisimies, joskaan kukaan ulkopuolinen ei tiedä nykylinjasta. Merkinnät ovat salaisia.

Poliisihallitus on myös perannut rekisteriä, jossa poliisihallituksen ilmoituksen mukaan oli 53000 henkilöä, joka sadas suomalainen.

Epri on paha, mutta samalla hyvä esimerkki.

Valvonnasta oli säädöksiä, mutta krp:n tai poliisihallituksen laillisuusvalvontaa epri ei kiinnostanut. Oikeusasiamies, oikeuskansleri ja tietosuojavaltuutettu olivat täysin pihalla. Kansalainen ei saa epri-tietojaan tarkastaa, eivätkä tiedotusvälineet päässeet ongelmaan kiinni ennen vuotoa.

Epri osoittaa mitä tapahtuu, kun salainen poliisitoiminta jää vaille valvontaa. Kuulusteluissa tietoja syöttäneet poliisit eivät nähneet mitään ongelmaa syöttämiensä tietojen laadussa. Yksityisyyden suoja jäi vaille merkitystä.

On yksi lysti tuomitaanko joulukuussa alkavassa oikeudenkäynnissä joku huolimattomuudesta. Ongelmien paljastuminen on tärkein asia. Tosiasiassa valtakunnansyyttäjänvirasto teki epri-tutkinnassa laillisuusvalvontaa.

Suomeen kaavaillaan nyt tiedustelulainsäädäntöä, joka nostaisi kansallisen turvallisuuden perusteeksi murtaa viestin luottamuksellisuus. Kansallinen turvallisuus on kuitenkin laaja ja tulkinnanvarainen termi aivan kuin myötävaikuttaminen järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Verkosta tiedon kerääminen on huomattavasti halvempaa, tehokkaampaa ja kattavampaa kuin mihin jengiläistä kyttäävä poliisimies pystyy. Epri-tiedot ovat lastenleikkiä verrattuna siihen mitä verkkotiedustelulla voi kerätä.

Lakiin on helppo kirjata pykäliä valvonnasta. Epri osoitti, että ne voivat muuttua sanahelinäksi. Pahin mahdollinen tilanne olisi eprivalvonnan asenne ja verkkovalvonnan keinot.

Voisikohan krp:n entinen toimistosihteeri palata eläkkeeltä valvomaan verkkourkintaa?