Suomen valtio- ja ulkopoliittinen johto ei ole kommentoinut mitenkään Suomen roolia venäläisen BUK-ilmatorjuntaohjuksen testauksessa. ”Venäläisen totuuden” ja suomalaisen hiljaisuuden keskellä Korjaussarja kertoo, miten edes kerran eduskunnan puolustusvaliokunta pillastui naapurille ja sanoi asiat silkalla suomella: ”Ryssä valehteli meille päin naamaa.”
Korjaussarja tositarina juontaa neljännesvuosisadan päähän eli 1990-luvun alkuun ja Leningradin sotilaspiiriin, Kasimovin lentotukikohtaan nykyisen Pietarin kaupungin lähellä.
Neuvostoliiton hajottua Venäjä kotiutti joukkojaan Saksasta entisen DDR:n alueelta ja suomalaisvoimin joukoille rakennettiin parakkikylä, jonka harjannostajaisiin oli kutsuttu myös eduskunnan puolustusvaliokunta, jota noihin aikoihin johti legendaarinen Kalevi Lamminen (kok.), porilaisopettaja ilman palautusoikeutta, jota pidettiin myös ensimmäisenä suomalaisena Naton henkilöjäsenenä.
Venäläiskenraalit kehuivat tilaisuudessa naapurisopua, parakkien teknistä tasoa ja maidemme ystävyyttä ja rauhantahtoa, jonka johdosta Kasimovin sotilaskentällä ei kuulemma ole enää minkäänlaista sotakalustoa.
Paitsi että oli.
Suomalaistoimittajat selvittivät suomalaisten ja venäläisten rakentajien avulla, että kentän toisella laidalla oli mm. sotilashelikoptereita pilvin pimein, kymmenittäin, ja muuta kalustoa päälle. Legendaarinen tapahtuma muistetaan yhä ”Kasimovin koukkauksen” nimellä.
Asianmukaisten harjakaisryyppyjen jälkeen kaameus selvisi myös valiokunnan puheenjohtajalle Kalevi Lammiselle, joka Suomen konsulaatissa kehotti toimittajia kirjoittamaan ”kissankokoisilla kirjaimilla”, että ”ryssä valehteli meille päin naamaa”. Lamminen pysyi terhakkaasti kannassaan, vaikka puheenjohtajalle muistutettiin kolmeen kertaan, että lausunnosta voisi syntyä jälkipuheita.
Tämä siis tuli venäläisten BUK-puheita mieleen.
Loppu onkin enemmän suomalainen:
Suomessa Lammisen puheista nousi kohu ja puolustusvaliokunta asetettiin puhe- ja matkustuskieltoon.
Lamminenkin vaikeni ja viimeisinä kommentteina kuultiin se tyypillinen poliitikon selitys: toimittajat vääristelivät puheitani.
Kepu palaveerasi Alkon piikkiin
Päivänpoliittisessa osiossa Korjaussarja onnittelee kiusalliseen alkoholilain uudistukseen valmistautuvaa keskustan eduskuntaryhmää, joka pohti keskiviikkoiltana suhdettaan alkoholipolitiikkaan - missäpä muualla kuin Alkon vieraana.
Alkossa kylässä käyneet tietävät, että vieraille ei tarjota mitään halpoja litkuja. Tämä sopi kuuleman mukaan hyvin myös kepulle. Köyhän ei kannata halpaa edes ottaa - sehän oli jo kepun kantaisän, raittiusikoni Santeri Alkion viisaus.
Teknisessä liitteessään Korjaussarja onnittelee RKP:n ex-puheenjohtajaa, ex-puolustusministeriä Stefan Wallinia, jolla on nykyään jopa kovempi peli allaan kuin toisella turkulaisella eli Ilkka Kanervalla (kok.). Wallinilta löytyy nimittäin eduskunnan tallista Mercedes Benz 500 SL avoauto, jonka viidentuhannen kuution moottori kiidättää edustajan vähemmistökielen nopeudella Helsinkiin kuulemasta turkulaisäänestäjien joutavia valituksia.
Tiettävästi vastaavan pelin (tätä tietoa ei ole varmistettu!) aikoo hankkia myös kokoomuksen pj:n, valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) erityisavustaja Joonas Turunen (kok.), jahka hän saa ensimmäisen kuukausipalkkansa Mehiläiseltä, jonne hän kiikuttaa valtioneuvoston linnasta Sote-aarteensa.
Korjaussarjan tekijät ottavat osaa myös Timo Soinin (ps.) kohtaloon ajautua liikennekaari- yms. digihömpässä hallituksessa vähemmistöön, joka on näkynyt viime aikoina ylenmääräisenä parkumisena ja kiukutteluna.
SDP:tä Korjaussarja onnittelee puolestaan Timo Harakan (sd.) nostamisesta puolueen veroasiantuntijaksi. Kyseessä on sentään ensimmäinen Jouko Turkan kouluttama veroasiantuntija Suomessa.
Politiikan korjaussarja on historiaa vääristelemätön, ilman valtion tukiaisia toimitettu yhteiskunnallinen, lievästi televisionomainen uutiskatsaus, jonka tuotannosta vastaavat Iltalehden Juha Ristamäki ja MTV:n Timo Haapala katselijoiden, kuulijoiden tai perässähiihtäjien vankkumatonta panosta mitenkään unohtamatta.