Puolan korkeimman oikeuden puheenjohtaja Małgorzata Gersdorf, 65, saapui tänään työpaikalleen korkeimpaan oikeuteen satojen tukijoidensa saattelemana. Tukijat huusivat iskulauseita perustuslain noudattamisesta ja riippumattoman oikeuslaitoksen puolesta.
Gersdorf saapui töihin, vaikka on hallituksen ja presidentin mielestä eläkkeellä. Gersdorfin mielestä hän jatkaa kuusivuotisen kautensa loppuun, vuoteen 2020 asti.
– Korkeimman oikeuden puheenjohtajan virka on määritelty perustuslaissa. Se ei keskusteluilla tai pikaisilla lakimuutoksilla muuksi muutu, Gersdorf sanoi tänään toimittajille.
Puolan valtapuolue Laki ja Oikeus toteutti maassa lakiuudistuksen, joka alentaa korkeimman oikeuden tuomareiden eläkeiän seitsemästäkymmenestä kuuteenkymmeneenviiteen vuoteen.
Uudistuksen myötä tuomarit, mukaan lukien Gersdorf, eläköityvät ellei presidentti Andrzej Duda myönnä heille jatkoaikaa. Korkeimman oikeuden tuomareista yli kolmannes joutuu uudistuksen takia eläkkeelle.
Gersdorfin mukaan hänen tilalleen nimitetty Josef Iwulski hoitaa puheenjohtajan tehtäviä ensi maanantaista alkaen, mutta vain hänen lomansa ajan.
Varsovassa on eilen ja tänään järjestetty mielenosoituksia uudistusta vastaan. Kriitikoiden mielestä lakiuudistus, ja muut hallituksen toimet, vaarantavat oikeuslaitoksen riippumattomuuden lisäämällä poliittista ohjausta. Oikeusvaltioperiaatteessa poliittiset päättäjät ja oikeuslaitos pidetään erillään.
EU käynnisti rikkomusmenettelyn
Myös Euroopan komission mielestä Puolan oikeuslaitoksen riippumattomuus on vaarassa. Se käynnisti maanantaina Lissabonin sopimuksen seitsemännen artiklan mukaisen rikkomusmenettelyn, joka on unionin järein kurinpitokeino sen perusarvoista lipsuvalle jäsenmaalle.
Rikkomusmenettely voi viedä Puolalta äänioikeuden EU:ssa. Se vaatisi kuitenkin kaikkien muiden jäsenmaiden yhteisen päätöksen. Kun EU edellisen kerran käynnisti rikkomusmenettelyn Puolaa vastaan, asettui Unkari poikkiteloin.
Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki puolusti tänään uudistuksia Euroopan parlamentin istunnossa Strasbourgissa. Hänen mielestään jokaisella maalla on oikeus tehdä omat päätöksensä oikeusjärjestelmästään.
– Jos oikeusvaltioperiaatetta uhataan systemaattisesti, emme voi katsoa sitä sormien läpi. Emme voi sanoa, että kyseessä on vain kansallinen asia, komission varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis perusteli komission kantaa.
Useita muutoksia viime vuosina
Laki ja Oikeus sai muodostettua yksin enemmistöhallituksen vuoden 2015 vaalien jälkeen. Siitä lähtien puolue on tehnyt muutoksia oikeusjärjestelmään, jotka lisäävät parlamentin ja hallituksen valtaa oikeuslaitoksessa. Osa uudistuksista on kuitenkin tyssännyt perustuslakituomioistuimeen. Presidentti Duda on siunannut uudistukset yhtä lukuun ottamatta, jonka hän esti veto-oikeudellaan.
Yksi hallituksen uudistuksista oikeuslaitokseen on ollut se, että oikeusministeri saa antaa potkuja tuomareille. Tämän takia EU:n komissio käynnisti viime vuonna rikkomusmenettelyn ensi kertaa Puolaa vastaan.
Lähteet: AP, Reuters, EBU