Korkein oikeus linjasi: "Taikasienet" eivät ole erittäin vaarallinen huumausaine

KKO teki linjanvedon tapauksessa, jossa forssalaismies oli tuomittu ehdottomaan vankeuteen psilosybiinisienten kasvattamisesta, sadon levittämisestä ystävilleen ja yli sadan kasvattamiseen tarkoitetun kasvatusalustan tilaamisesta postitse.

Psilosybiinisienet aiheuttavat aistiharhoja ja poikkeavia tunne- ja tajunnantiloja, kuten muutoksia tilan, ajan ja todellisuuden kokemisessa.

Sieniä kasvaa myös Suomen luonnossa, mutta useimmat oikeustapauksista koskevat kasvatettuja sieniä. 

Suomessa psilosybiinisienten keräys, kasvatus, hallussapito, käyttö, myynti, luovuttaminen ja hankkiminen on laitonta.

Käräjäoikeus määräsi vankeuden pituudeksi alun perin vuoden ja kaksi kuukautta.

Tuomiossaan käräjäoikeus viittasi asiantuntijalausuntoon, jonka mukaan psilosybiinisieniä voidaan pitää erittäin vaarallisena huumausaineena, sillä ne aiheuttavat hallusinaatioita ja aistiharhoja, joiden aikana voi sattua onnettomuuksia.

Tapaus eteni tuomitun valituksen myötä hovioikeuteen.

Myös hovioikeus katsoi asiantuntijalausuntoon vedoten, että taikasieniä voidaan pitää erittäin vaarallisena huumausaineena.

Oikeudessa kuitenkin muun muassa laskettiin, kuinka monta kerta-annosta miehen noin 300 gramman suuruisesta sienisadosta olisi saanut. Arvion asettuessa noin 130-910 kerta-annoksen välille oikeus päätti, että kyse ei ollut suuresta määrästä.

Hovioikeus myös totesi, että kasvatusalustatilaus jäi valmistelun asteelle, sillä alustat eivät koskaan päätyneet miehelle vaan jäivät kiinni tullissa.

Hovioikeus alensi vankeusrangaistuksen pituutta kahdeksaan kuukauteen.

Sekä syyttäjä että tuomittu valittivat ratkaisusta korkeimpaan oikeuteen. Valituslupaa pyydettiin, sillä Suomessa ei aiemmin ollut oikeuskäytäntöä psilosybiinisienten vaarallisuusarvioinnista tai siitä, miten niiden vaarallisuutta tai käyttöä voi vertailla muihin huumausaineisiin.

"Jonkin verran vaarallisempaa kuin hasis"

Korkeimmassa oikeudessa psilosybiinisienten käyttöä huumausaineena analysoitiin tarkkaan.

Useampaan asiantuntijalausuntoon viitaten korkein oikeus linjasi, että psilosybiinisieniä ei voida pitää rikoslaissa tarkoitettuna erittäin vaarallisena huumausaineena.

Ratkaisua perusteltiin muun muassa sillä, että huumausainekäytössä sienet nautitaan suun kautta suhteellisen suurissa annoksissa, eikä yliannostuksen riskiä juuri ole. Korkeimman oikeuden mukaan sienistä johtuvat myrkytyskuolemat ovat asiantuntijalausuntojen mukaan varsin harvinaisia.

Korkein oikeus katsoi myös muun muassa, etteivät sienet aiheuta fyysistä riippuvuutta ja että niiden käytön lyhytaikaisista vaikutuksista terveyteen on ristiriitaista tietoa.

Korkein oikeus totesi, että sienten käyttöön liittyvien vääristyneiden havaintojen ja aistiharhojen vuoksi sieniä on kuitenkin perusteltua pitää jonkin verran vaarallisempana huumausaineena kuin esimerkiksi hasista.

Forssalaismiehen vankeusrangaistus muutettiin korkeimmassa oikeudessa ehdolliseksi ja sen pituutta alennettiin 60 päivään.

Korkeimman oikeuden ennakkopäätös vaikuttanee jatkossa myös muissa psilosybiinisieniä koskevissa rikosoikeudenkäynneissä siten, että määrättävät rangaistukset eivät ole yhtä kovia kuin aiemmin.