Korkein oikeus salli lainvastaisesti hankittujen Anom-viestien hyödyntämisen oikeusjutun näyttönä. Ennakkopäätös annettiin tänään.
Suomen poliisi sai Yhdysvaltain FBI:ltä taannoin suomalaisten välistä viestinvaihtoa, joka oli käyty Anom-viestisovelluksessa.
Sovellus oli rikollisten suosima, sillä sen uskottiin olevan täysin salattu. Sovelluksessa hierottiin avoimesti muun muassa huumekauppoja. Näin tekivät myös jotkut suomalaiset.
Todellisuudessa palvelua pyöritti kuitenkin FBI, eli Yhdysvaltain liittovaltion poliisi. Kaikki viestit päätyivät viranomaisten palvelimille, mistä niitä pystyttiin lukemaan helposti. Kyse oli ansasta.
FBI toimitti rikollisten välistä viestinvaihtoa edelleen muihin maihin, myös Suomeen. Suomessa poliisi aloitti rikosjuttuja viestisovelluksessa huumekauppoja hieroneita ihmisiä vastaan, ja myöhemmin syyttäjä vei tapaukset oikeuteen.
Suomen laki ei suojellut rikollisia
Oikeudessa syytetyt vaativat, ettei poliisin saamia Anom-viestejä saisi käyttää todisteena, sillä Suomen lain mukaan poliisin on hankittava oikeudelta lupa, mikäli se mielii päästä käsiksi ihmisten yksityiseen viestinvaihtoon tai puheluihin. Tässä tapauksessa lupaa ei ollut, vaan viestit olivat ikään kuin putkahtaneet poliisin pöydälle ilman tavallista pakkokeinoprosessia.
Kymenlaakson käräjäoikeus, jossa asiaa käsiteltiin ensin, ei taipunut syytettyjen vaatimuksiin Anom-viestien hyödyntämiskiellosta. Myös Itä-Suomen hovioikeus hylkäsi vaatimukset. Asia vietiin korkeimpaan oikeuteen, joka tiedotti tänään, että myöskään se ei muuta hyödyntämiskieltoa koskevan päätöksen lopputulosta.
Korkein oikeus kyllä totesi, että viestitodisteet oli hankittu laittomasti, kun menettelyllä oli puututtu yksityiselämän ja luottamuksellisen veistin suojaan ilman laissa säädettyä perustetta.
Vaakakupissa painoi kuitenkin enemmän se, ettei viestien käyttö todisteena vaarantanut oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista korkeimman oikeuden näkemyksen mukaan.
Viestejä sai siis käyttää oikeudessa todisteena, vaikka ne oli hankittu vastoin Suomen lakia.
Tapaukseen liittyviä henkilöitä tuomittiin jo aiemmin vuosien vankeusrangaistuksiin muun muassa törkeistä huumausainerikoksista. Korkein oikeus ei arvioinut asiaa enää näiltä osin.