Yhtiöiden pörssikehitys on jakaantunut voimakkaasti koronakriisin aikana voittajiin ja häviäjiin. Muun muassa kuitukankaita valmistava Suominen on noussut 103 prosenttia ja lentoyhtiö Finnair laskenut 45 prosenttia.
Suomisen materiaaleja käytetään muun muassa koronamaskeihin. Finnair kärsii koronan aiheuttamista matkustusrajoituksista.
Suomisen talousjohtaja Toni Tamminen kertoo, että maskit ovat kuitenkin marginaalinen tuote yhtiölle.
– Maskien vaikutus on enemmänkin symbolinen. Tulosparannus on tullut pyyhintätuotteiden kysynnän kasvusta, Tamminen sanoo.
Pyyhintätuotteista tulee 90 prosenttia yhtiön tuloksesta. Pyyhintätuotteita ovat muun muassa vauvojen hoitoon tarkoitetut pyyhkeet ja siivousliinat, joista siivousliinojen myyntiin koronakriisi vaikuttaa selvästi.
– Siivous- ja desinfiointipuolella kysyntä on läpi linjan kasvanut, Tamminen kertoo.
Suomisen liikevaihto nousi huhti-kesäkuussa 122 miljoonaan euroon vuoden takaisesta 104 miljoonasta eurosta. Vertailukelpoinen liikevoitto nelinkertaistui 10,1 miljoonaan euroon.
Koronan hieman hellitettyä heinä-syyskuussa liikevaihto oli 115 miljoonaa euroa ja vertailukelpoinen liikevoitto 11,2 miljoonaa euroa. Vuoden viimeiselle neljännekselle osuu koronakriisin paheneminen jälleen.
– Kysyntä tuntuu jatkuvan hyvänä, Tamminen sanoo.
Suurimmat häviäjät saattavat kohota nousukärkeen koronan hellitettyä
Nordean päästrategi Antti Saari arvioi, että osakurssien jyrkissä nousuissa ja laskuissa on tapahtunut jonkin verran ylilyöntejä. Hänen mukaansa sijoittajat ovat ehkä liian pitkälle ajatelleet, että korona-ajan käytännöt jatkuvat tästä ikuisuuteen.
Hän korostaa, ettei hän kommentoi yksittäisiä yhtiöitä, vaan kehitystä yleisellä tasolla.
– On tullut selkeä jaottelu markkinoilla koronavoittajiin, selviytyjiin ja koronahäviäjiin. Sitten, kun ajat muuttuvat lähemmäksi normaalia, käy helposti niin, että ne jotka kärsivät koviten, mutta ovat onnistuneet pysymään pystyssä, ovat kovimmassa nousukärjessä, Saari ennakoi.
Hän kertoo suhtautuvansa siten varaukselle niiden yhtiöiden osakkeisiin, jotka ovat nousseet eniten.
Palvelualat ja kulutustavarat ovat Saaren mukaan sellainen kategoria, joka saattaa jatkaa nousuaan. Teollisuus isona kokonaisuutena voi saada hyvää vetoa suhdanteiden kääntyessä koronan jälkeen nousuun.
Saari huomauttaa kuitenkin, että samalla toimialallakin on yhtiöitä, jotka ovat menestyneet hyvin tai huonosti.
– Sijoittajan kannattaa olla tarkkana, millaisia yhtiöitä valikoi salkkuunsa, hän muistuttaa.
Matkustukseen liittyvien yhtiöiden lasku saattaa olla pysyvä ilmiö
Toimialoilla on myös erilaisia rakenteellisia tekijöitä, joiden muutosta korona on kiihdyttänyt. Muun muassa vähittäiskaupassa verkkokaupan merkitys on kasvanut huimasti.
Saari ounastelee, että jonkin verran paluuta vanhaan voi kuitenkin tapahtua koronan hellitettyä ja ihmisten palatessa kivijalkakauppoihin.
Laskijapuolella matkustamiseen liittyvien yhtiöiden osakekurssien lasku saattaa hänen mukaansa jäädä pysyvämmäksi ilmiöksi. Esimerkkinä ovat lentoyhtiöt.
– Siellä on yhtiöitä, jotka selviävät ja yhtiöitä, jotka eivät selviä, Saari sanoo.
Matkailuun liittyvistä yrityksistä on Finnairin ohella kärsinyt muun muassa Tallink, joka on menettänyt arvostaan 33 prosenttia.
Ravintolayhtiö NoHo Partnersin osake on laskenut 32 prosenttia.
Matkailuun liittyy välillisesti myös Wärtsilä, jonka B-osake on pudonnut 13 prosenttia. Wärtsilä valmistaa merimoottoreita, joiden kysyntä on vähentynyt risteilijätilausten mentyä jäihin jopa vuosikausiksi.
Metsäteollisuus jakaantunut jyrkästi voittajiin ja häviäjiin
Suominen ja Finnair kuuluvat nousijoiden ja laskijoiden kärkipäähän, mutta eniten ovat kuitenkin nousseet ja laskeneet pienemmät yhtiöt.
Teollisuuden rekrytointi- ja resurssienhallintapalveluita tarjoavan Enersensen osake on noussut peräti 518 prosenttia vuoden takaisesta.
Aurinkovoimayhtiö Savo-Solar on puolestaan pudonnut 77 prosenttia. Vaihto on ollut vähäistä etenkin Savo-Solarilla.
Metsäteollisuus on hyvä esimerkki koronan kiihdyttämästä rakenteellisesta muutoksesta, joka vie yhtiöiden osakkeiden arvoa eri suuntiin. Kartonkiyhtiö Metsä Boardin B-osake on noussut 17 prosenttia vuoden takaisesta.
Papereihin keskittyvä UPM on sen sijaan pudonnut 14 prosenttia.
Kartonkia tarvitaan verkkokaupoissa pakkaamiseen. Paperin kulutus on puolestaan supistunut jyrkästi koronan aikana vuosikausia jatkuneen laskun jatkoksi.
Verkkokaupan ja vähittäiskaupan puolelta löytyvät nousijoista muun muassa 69 prosenttia kohonnut Verkkokauppa.com ja 37 prosenttia edennyt Keskon B-osake.
Oma lukunsa on käytettyjä autoja kauppaava Kamux, jonka osake on loikannut 76 prosenttia – ihmiset ovat vaihtaneet koronan pelossa joukkoliikenteestä yksityisautoiluun.