Läheisin seuralaisemme on kännykkä. Korvalla pitkiä aikoja viipyvä puhelin on lämmin kasvualusta mikrobeille.
Läheisin seuralaisemme on kännykkä. Se on kädessä lähes 24/7, se koskettaa kasvojamme päivittäin, varmasti satoja kertoja riippumatta tilanteessa missä olemme. Sen kanssa syödään, nukutaan ja ollaan jopa vessassa. Siihen vastataan ja sitä näpytellään tilanteessa kuin tilanteessa.
Puhelin on lämmin kasvualusta mikrobeille ja amerikkalaisen tutkimuksen mukaan kosketusnäyttöpuhelin pinnalla kasvaa noin 4000 bakteeria/neliösenttimetriä (cm2). Jos puhelimen näytön koko on 78 cm2, pikaisella laskutoimituksella näytöllä asustava bakteerimäärä on noin 312 000.
Edes 17-vuotiaalla ei taida olla näin montaa some-kaveria.
Miten vähentää riskiä?
American Journal of Infection Control lehdessä julkaistiin vuonna 2010 tutkimus terveydenhuollon työntekijöiden puhelinten hygieniasta. Tutkijat ottivat bakteeriviljelynäytteet 288 puhelimesta. Näistä 44 prosenttia oli kontaminoitunut haitallisilla eli tautia-aiheuttavilla bakteereilla.
Näistä bakteereista 7.3 prosenttia oli MRSA:ta eli antibiooteille vastuskykyistä stafylokokkia. 31 prosenttia työntekijöistä kertoi puhdistavansa puhelimensa ajoittain, mutta ei säännöllisesti.
Hämmästyttääkö tämä tulos? Periaatteessa sen pitäisi, koska terveydenhuollon tilojen oletetaan olevan puhtaita ja henkilökunnan huolehtivan käsihygieniastaan ja pintojen puhdistuksesta. Terveydenhuollon tiloissa on myös tautia-aiheuttavia mikrobeja enemmän kuin esimerkiksi kotona tai toimistotiloissa.
Miten sitten vähentää riskiä?
Keinot ovat periaatteessa helpot ja olemassa. Jokaisen tulisi huolehtia käsihygieniastaan, varsinkin kun käytetään yhteiskäytössä olevia mobiililaitteita. Kännykän ruudun pyyhkiminen edes työpäivän päätteeksi on askel eteenpäin.
Lähde: KiiltoClean