Kreikassa riehuvat massiiviset maastopalot hirvittävät sammutustöihin viime vuonna osallistunutta palomestaria.
Itä-Uudenmaan pelastuslaitoksen palomestarin Petri Lyttisen mukaan on vaikea arvioida, ollaanko Kreikassa lähelläkään maastopalojen sammuttamista.
– En osaa sanoa, mutta pahalta näyttää. Sen palon koko vähän hirvittää. Puhutaan valtavista neliökilometrien määristä, Lyttinen sanoo Huomenta Suomen haastattelussa.
Lyttinen oli Kreikassa auttamassa maastopalojen sammuttamisessa elokuussa 2022. Lyttinen johti muodostelmaa, jossa oli kaikkiaan mukana "jokunen sata" pelastajaa Itä-Suomen pelastuslaitoksilta.
Näin maastopalo sammutetaan
Lyttinen tahtoo uskoa, että Rodoksen palojen sammuttamisessa onnistutaan.
Käytännössä palo otetaan haltuun levittämällä vettä palon reunoille, jotta palon leviäminen pysähtyisi. Sitten vasta alkaa varsinainen sammutustyö.
– Tuon kokoisissa maastopaloissa kuin nyt Kreikassa haltuunotto perustuu lentokalustoon eli lentokoneisiin ja helikoptereihin. Euroopasta on saatu hyvin lisäapua, Lyttinen sanoo.
Kreikkaan on menossa Euroopan pelastuspalvelumekanismin kautta noin 450 pelastajaa eri Euroopan maista auttamaan maastopalojen sammuttamisessa. Lisäksi mukaan lähtee toistasataa ajoneuvoa ja lentokoneita.
Lue lisää: Rodoksella asuva Marika kuvailee saaren tilannetta kauheaksi
Rodoksen maastopalojen evakuointi on Kreikan historian suurin – pelkästään suomalaisia on evakuoitu 180
Miksi maastopalo syttyy?
Maastopalo voi syttyä monella tapaa.
– Tahallisuus, huolimattomuus ja varomattomuus. Vaikka on metsäpalovaroitus, sytytetään metsään nuotioita, käytetään kertakäyttögrillejä ynnä muuta, palomestari Petri Lyttinen sanoo.
Myös ukkosella syntyvät salamat ja jopa metsässä käytettävät työkoneet voivat sytyttää paloja.
– Kun on kuivaa maastossa, ja tehdään metsätöitä. Siellä on telat ja kiviä. Pieni kipinä ja siitä lähtee palo.
Lyttisen mukaan Suomessa maastopalojen keskikoko on noin 0,4 hehtaaria. Kreikassa pelkästään Rodoksen saarella palaa nyt noin 350 000 hehtaaria, ja palo leviää yhä.
– Jos meillä on iso palo 200 hehtaaria, niin nämähän ovat aika eri mittakaavassa.
Sammuttajat kärsivät terveyshaitoista
Maastopalon sammuttajia rasittavat hankalakulkuinen maasto, savu, kuumuus ja tehtävän pitkä kesto, Lyttinen luettelee.
– Keho on hyvin paljon pidempään rasitustilassa kuin nopeammassa tehtävässä, esimerkiksi huoneistopalossa.
Maastopalon synnyttämästä savusta kärsivät niin tavalliset kansalaiset kuin liekkejä vastaan taistelevat pelastajat.
Lyttinen on hieman huolissaan paikallisista pelastajista, joiden käyttämät hengityssuojaimet eivät ole yhtä hyvät kuin esimerkiksi suomalaisten pelastajien.
Pitkäaikainen altistuminen savulle aiheuttaa syöpää.
– Se tukkii hengitystiet ja menee keuhkoihin niin eihän se ole millään tapaa terveellistä.
Millaista maastopalojen sammuttaminen Kreikan tuli-infernossa on? Katso koko Huomenta Suomen haastattelu alla
9:54
