Kroatian hallitusneuvotteluista odotetaan pitkiä ja vaikeita

Kroatiassa hallitseva konservatiivinen pääministeripuolue on voittanut eniten paikkoja parlamenttivaaleissa, kun lähes kaikki äänet on saatu laskettua. 

Istuvan pääministeri Andrej Plenkovicin HDZ sai 60 paikkaa 151-paikkaisesta parlamentista. Neljä vuotta sitten käydyssä vaalissa pääministeripuolue sai 66 paikkaa.

Plenkovic totesi puheessaan, että HDZ on voittanut parlamenttivaalit selvästi kolmatta kertaa putkeen.

Sosiaalidemokraattisen puolueen johtama keskustavasemmistolainen koalitio sai 42 paikkaa. Puolue totesi, ettei tulos ollut odotetun kaltainen, mutta että se osoittaa kansan haluavan muutosta. Puolueen riveissä kampanjoi istuva presidentti Zoran Milanovic korkeimman oikeuden varoituksista huolimatta. Korkein oikeus katsoi, ettei Milanovic voi pyrkiä puoluepoliittiseen tehtävään presidentin toimesta, jossa puoluekirjasta on luovuttava.

Oikeuden mukaan presidentin olisi erottava ennen vaalikampanjointia, mutta Milanovic jatkoi oikeuden linjauksesta huolimatta kampanjointia presidenttinä sosiaalidemokraattisen puolueen riveissä.

Hänen kautensa on päättymässä tammikuussa, mutta Milanovic on todennut, että jos puolue liittolaisineen muodostaa enemmistön parlamenttiin, hän eroaisi virasta jo aiemmin.

Neuvotteluista vaikeat

Nationalistinen oikeistosiipeä edustava puolue tuli kolmanneksi 14 paikalla. Asiantuntijoiden mukaan sillä voi olla suuri merkitys tulevissa hallitusneuvotteluissa, joista odotetaan pitkiä ja vaikeita, sillä pääministeripuolueen tulos ei riitä hallituksen muodostamiseen yksin. Plenkovic sanoi aikaisin tänään, että hallituksen muodostaminen alkaa aamulla.

– Neuvotteluprosessista tulee erittäin vaikea hallituksen muodostamiseksi, poliittinen asiantuntija Tihomir Cipek sanoi Nova-televisiokanavalle AFP:n mukaan.

Ultrakonservatiivinen puolue otti 11 paikkaa ja vihervasemmistoa edustava puolue 10.

Äänestysprosentti keskiviikon vaalissa nousi 60:een, kun se neljä vuotta sitten jäi alle 50 prosentin.

Kroatia kärsii laaja-alaisesta korruptiosta, euroalueen korkeimmasta inflaatiotasosta sekä maan raja-alueiden laittomasta maahanmuutosta. Vajaan neljän miljoonan asukkaan maa on yksi Euroopan unionin köyhimmistä.

Lue myös:

    Uusimmat