Keskusrikospoliisi tiedotti pari viikkoa sitten tutkinnasta, jossa sierraleonelaista 50-vuotiasta miestä epäillään sotarikoksista, muun muassa murhista ja raiskauksista Liberian toisessa sisällissodassa 1999-2003.
Krp:n rikosylikomisario Thomas Elfgren kertoi Rikospaikan haastattelussa, että rikosepäilyissä on kyse myös kannibalismista eli ihmissyönnistä. Haastattelu on katsottavissa oheisella videolla.
Rikospaikan tietojen mukaan mies siirrettiin Suomeen noin vuonna 2008 todistajansuojelun takia. Taustalla oli se, että mies oli todistanut 2005 YK:n alaisen Sierra Leonen sisällissodan erityistuomioistuimen oikeudenkäynnissä entisiä kapinallistovereitaan vastaan.
Tutkinnanjohtaja Thomas Elfgren sanoo, että krp:ssä tunnetaan miehen tausta, mutta hän ei halua ottaa tähän kantaa.
Raaka sisällissota
Liberian sisällissotaa 1989-2003 pidetään poikkeuksellisen raakana sotana. Sen taustalla ei ollut uskonto, vaan pikemminkin valtapyrkimykset ja raha. Uhrien määrää ei tiedetä, mutta arviot liikkuvat sadoissa tuhansissa. Sota levisi myös naapurimaan Sierra Leonen puolelle.
Pirkanmaan käräjäoikeuden vangitsema sierraleonelainen Gibril Massaquai toimi Revolutionary United Front -järjestössä everstiluutnanttina ja tiedottajana. Alun perin järjestö toimi Sierra Leonessa, mutta teki hyökkäyksiä myös Liberiassa.
RUF värväsi ja kaappasi joukkoihinsa poikia sotilaiksi ja tyttöjä prostituoiduiksi. Toimintaan liittyi myös niin sanotuilla veritimanteilla tehty kauppa. Väkivalta siviilejä kohtaan oli hyvin julmaa. Murhien ja raiskausten lisäksi ihmisiä silvottiin ja amputaatioita käytettiin pelotteena. Toimintaan liittyivät huumeet ja taikausko.
Lue myös: Näin uskomattomien käänteiden jälkeen terrorismirikoksista syytettyjen irakilaiskaksosten haastattelu onnistui – "Kun tilanne näyttää hankalalta, juo kuppi kahvia ja mieti"
Rikosepäilyt
Krp:n epäilyn mukaan Massaquoi mies myös johti kyliin tehtyjä iskuja. Hänen epäillään sekä tehneen rikoksia että yllyttäneen muita esimiesasemassa. Miehen epäillään myös värvänneen ja käyttäneen lapsisotilaita.
Tutkinta alkoi jo syksyllä 2018. Taustalla oli Länsi-Afrikan sotien julmuuksia tutkivan sveitsiläisen kansalaisjärjestö Civitas Maximan selvitykset. Tutkinnan määräsi valtakunnansyyttäjä.
Vangittua mies epäillään törkeästä sotarikoksesta ja törkeästä rikoksesta ihmisyyttä vastaan. Rikosylikomisario Elfgren sanoo näiden pitävän sisällään useita eri osatekoja henkirikoksista seksuaaliseen väkivaltaan.
– Mikään väkivallan muoto ei ole tämän tutkinnan ulkopuolella.
Onko tässä jutussa tullut esiin merkkejä kannibalismista?
– Sekä Liberiassa että Sierra Leonessa yksi keskeinen osateon muoto oli kannibalismi. Sitä tietysti tässäkin asiassa selvitetään.
Onko siitä saatu näyttöä?
– Kyllä meillä on ihmisiä, jotka ovat sellaisesta puhuneet.
Krp on kuullut paikan päällä 90 todistajaa kolmella eri matkalla.
Siirto Suomeen
Liberian sisällissota päättyi 2003 ja Sierra Leonen 2002. YK perusti Sierra Leonen myötävaikutuksella Haagiin erityistuomioistuin tutkimaan Sierra Leonen sisällissodan sotarikoksia. Se tuomitsi useita henkilöitä, muun muassa Liberian ex-presidentti Charles Taylorin. Liberiaan tällaista tuomioistuinta ei ole perustettu.
Vuonna 2005 Gibril Massaquoi todisti Sierra Leonen erityistuomioistuimessa entisiä kapinallistovereita vastaan.
Suomi teki syksyllä 2005 sopimuksen erityistuomioistuimen kanssa siitä, että Suomeen voidaan sijoittaa oikeudessa kuultuja pelkääviä todistajia sekä heidän läheisiään. Eduskunta sääti asiasta lain ja presidentti Halonen vahvisti sopimuksen 2006.
Sijoitettavalle taataan siinä käytännössä sama asema kuin maahan otetulle pakolaiselle. Mistään erityisestä todistajansuojeluohjelmasta sopimuksessa ei sinänsä ole kyse. Siitä ei ole tietoa, montako todistajaa Suomeen oikeudenkäynneistä tuli.
Massaquoi tuotiin Suomeen noin 2008. Hän asui Tampereella ja oli ansiotöissä.
Vuonna 2009 Suomi sopi erityistuomioistuimen kanssa siitä, että Suomeen voidaan ottaa Sierra Leonessa tehdyistä sotarikoksista tuomittuja rikollisia. Siitä ei ole tietoa päätyikö Suomeen ketään, koska tieto on salassa pidettävä. Rikosseuraamuslaitoksen tilastokirjan mukaan toukokuussa 2010-2013 Suomessa ei ollut vankiloissa yhtään Sierra Leonen kansalaista. Erityistuomioistuin lopetti toimintansa 2013.
Tiettävästi sopimuksen taustalla oli se, että siinä valmisteltiin presidentti Taylorin sijoituspaikkaa. Viidenkymmenen vuoden tuomion saanut Taylor päätyi vankilaan Englantiin.
Lue myös: Väkivalloin tapetun rikollispomon leski tuomittiin myös hovissa huumerikoksista – näin Satu Andersson kommentoi rikollista elämäänsä Rikospaikka-ohjelmassa kiinnijäämisen jälkeen
Sierra Leone
Massaquoita ei syytetty sotarikoksista Sierra Leonessa. Huomattavaa tietysti on se, että krp:n tutkinta koskee Liberian puolella tehtyjä rikoksia.
Sierraleonelainen PoliticoSL-uutissivusto kertoi maaliskuussa jutun uudesta tutkinnasta Suomessa. Lehden mukaan aikanaan oli epäilyjä siitä, että Massaquoi vältti erityistuomioistuimessa syytteen, koska hän suostui todistajaksi. Tähän sopimukseen liittyi myös se, että YK järjesti hänet Suomeen.
Nyttemmin puolueeksi muuttuneen RUF-järjestön tiedottaja paheksui uutisessa Suomessa aloitettua rikostutkintaa, koska hänen tietojensa mukaan Massaquaille olisi luvattu turvapaikka ja syytesuoja.
Rikosylikomisario Elfgren ei ota kantaa näihin tietoihin, mutta hänen mukaansa mitään esteitä rikostutkinnalle ei ole.