Länsi-Afrikkalaisessa Beninin valtiossa sijaitseva suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus yhdistää kaksi kaukaista kansaa. Villa Karon perustajan, kirjailija Juha Vakkurin mukaan meillä on afrikkalaisilta paljon opittavaa.
Mikä saa suomalaisen kirjailijan perustamaan kaukaiseen maanosaan kulttuurikeskuksen? Juha Vakkuri sai ensikontaktin Afrikkaan 39 vuotta sitten YK:n palveluksessa ja menetti kerralla sydämensä.
− Tajusin, että Afrikka voisi olla hedelmällinen maanosa muillekin taiteilijoille, kirjailija sanoo.
Vakkurin Afrikka-kiinnostus ei jäänyt pelkän puheen tasolle. Kymmenen vuotta sitten hänen työnsä tulos palkittiin, kun suomalais-afrikkalainen kulttuurikeskus Villa Karo aloitti toimintansa Beninissä.
− Ajatus kulttuurikeskuksesta pienessä afrikkalaisessa kalastajakylässä oli niin mullistava, että hankkeeseen suhtauduttiin uteliaalla ja ystävällisellä asenteella. Paikallinen byrokratia ei tuottanut ongelmia. Hankalinta oli sponsorien löytäminen, Vakkuri kertoo käytännön kiemuroista.
Villa Karolle löytyi puitteet Grand-Popo-nimisestä rannikkokaupungista. Kulttuurikeskuksen nimellä on perustajalleen varsin henkilökohtainen merkitys.
− Karo-niminen poikani menehtyi 15-vuotiaana syöpään. Myöhemmin sain tietää, että karo-sanalla on merkitys myös paikallisessa kielessä. Se on yhtä kuin "hyvä huominen".
Opittavaa puolin ja toisin
Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto
Suomalainen ja afrikkalainen kulttuurivaihto on arvokasta työtä, joka poikii yllättäviäkin tuloksia.
Tärkeintä Villa Karon toiminnassa on se, että suomalaiset taiteilijat ja tutkijat pääsevät tapaamaan afrikkalaisia kollegojaan tasa-arvoisina.
− Taloudellisessa yhteistyössä vastakkain ovat aina rikkaat ja köyhät. Kulttuuriyhteistyö on tasa-arvoista, ja siitä hyötyvät kaikki osapuolet, Vakkuri painottaa.
Villa Karossa on vieraillut vuosien mittaan lukuisia tutkijoita, taiteilijoita ja stipendimatkalaisia. Keskuksessa järjestetään myös konsertteja ja erilaisia tapahtumia.
Yhteistyön myötä syntyneet huomiot sivuavat monia yhteiskunnan osa-alueita. Tavallinen suomalainen ei esimerkiksi heti keksisi, mitä opittavaa meillä on afrikkalaisesta koulukulttuurista.
− Afrikkalaisilla koululaisilla on suomalaisiin koululaisiin verrattuna huomattavasti parempi kyky hahmottaa abstrakteja asioita. Asiaa tutkineet suomalaiset opettajat arvelevat asian johtuvan siitä, että meidän koulukirjamme ovat liian konkreettisia. Meidän tulisi korostaa koulumaailmassa enemmän luovuutta, Vakkuri kertoo esimerkkinä opettajien yhteistyöstä.
Studio55/Jenni Kokkonen