Suomessa kerättiin viime vuonna kulutusveroja 33,3 miljardia euroa, käy ilmi Veronmaksajien selvityksestä. Tämä on kolmasosa kaikista Suomen veroista ja veroluonteisista maksuista. Keskeisimpiä valmisteveroja Suomessa ovat energiaverot sekä alkoholijuoma- ja tupakkavero. Hallituskauden uudet kulutusverot liittynevät Veronmaksajien asiantuntijan mukaan ympäristöverotukseen.
Kulutusverojen suhde bruttokansantuotteeseen oli vuonna 2019 Suomessa 14,2 prosenttia. Näin mitattuna Suomen kulutusverotus on OECD-maiden kärjen tuntumassa, Veronmaksajat kertoo tiedotteessaan.
Tiedot ovat peräisin Veronmaksajien ekonomisti Janne Kalluisen selvityksestä Kulutusverot meillä ja muualla 2021.
Kuluttajille perinteisesti näkyvimmät ja osittain ankarimmin verotetut asiat ovat alkoholi, tupakka , sekä polttoaine.Selvityksen mukaan esimerkiksi bensiinilitran hinnasta noin kaksi kolmannesta on valmiste- ja arvonlisäveroa. Puolen litran Koskenkorva-pullon hinnasta veroa on jopa 83 prosenttia, tupakka-askista peräti 89 prosenttia.
– Liikennepolttoaineisiin tehtiin viime vuoden elokuussa verotasojen korotus. Lisäksi parafiinisen dieselin verotuen leikkaukset aloitettiin vuoden alusta. Lisäksi lämmityspolttoaineiden verotusta korotettiin vuoden alusta, kuten myös alkoholiverotasoja korotettiin.
– Tupakkaverotasoja on korotettu puolivuosittain jo monta vuotta peräkkäin. Tämä kehitys jatkuu myös tulevina vuosina, Kalluinen kertoo.
Hallitusohjelman veronkorotukset pitkälti tehty
Ekonomistin mukaan hallitusohjelmaan kirjatut veronkorotukset on jo pitkälti tehty. Kalluisen havaintojen perusteella jo tehdyissä korotuksissa voidaan löytää hienoinen painotus ympäristöverotuksen suhteen.
– Aikalailla tämän vaalikauden korotuksen on jo tehty. Uusia mahdollisia kulutusveroja, niiden edellytyksiä selvitetään loppu vaalikauden aikana.
Uudet verot liittyvät asiantuntijan arvion mukaan niin ikään ympäristöön.
– Siellä on muun muassa uusia ympäristöveroja, haittaveroja. Mutta lisäksi myös terveysvero johon liittyviä selvittelyjä aloitetaan tämän vuoden syksyllä. Se voisi olla esimerkiksi epäterveellistä ruokaa koskeva uusi vero, joka voisi kohdistua sokeriin tai suolaan, Kalluinen taustoittaa.
– Uusia veroja ei kuitenkaan laatia tuosta vain, vaan on selvitettävä, minkälaisia edellytyksiä niille on.
Euroopan unionin keskikastia
Kulutusverot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat Suomessa melko korkeat, mutta jos kulutusveroja verrataan kaikkiin verotuloihin, Suomi on Veronmaksajien ekonomistin mukaan suunnilleen EU:n keskitasoa.
– Unkarissa on muun muassa todella korkea kulutusverotus ja siellä arvonlisäverokanta on 27, mikä on huomattavan korkea muihin maihin verrattuna, Kalluinen sanoo.
Kaikkiaan kulutusverojen kehitys on ollut nousujohteista vuosituhannen vaihteesta alkaen. Nousu jatkui tasaisena aina vuoteen 2010 asti.
– Siitä lähtien se on ollut noin 33 prosenttia aina näihin päiviin asti. Kehitys on ollut hyvinkin tasaista viimeiset kymmenen vuotta.