Suuret ja keskisuuret kunnat saivat viime vuonna laskettua terveydenhuollon kustannuksia enemmän kuin koskaan 2000-luvulla, ilmenee Kuntaliiton vuotuisesta kustannusvertailusta. Kuntaliitossa pelätäänkin nyt, että tuleva sote- ja maakuntauudistus vesittää hyvän kehityksen ja menot lähtevät taas kasvuun.
Terveyden- ja vanhustenhuollon kustannukset alenivat keskimäärin 1,5 prosenttia, kun ottaa huomioon palkkojen ja hintojen kehityksen. Vuotta aiemmin kustannukset nousivat kaksi prosenttia. Tutkimusaineisto koskee noin kolmen miljoonan suomalaisen sote-palveluiden kustannuksia.
Kuntaliiton mukaan menoja ovat kutistaneet muun muassa palveluiden tehostaminen, terveydenhuollon painopisteen siirtyminen laitoshoidosta avohoitoon ja erikoissairaanhoidon asiakasmaksujen korottaminen lakimuutoksella.
– Vertailuaineisto osoittaa, että sote-toimialaa on mahdollista hoitaa nykyisissä palvelurakenteissa varsin taloudellisesti ilman yksityiskohtaista valtion ohjausta. Tämä on hyvä pitää mielessä sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa, sanoo Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen.
Hallituksen mielestä sote-uudistus ja sitä kautta maakuntauudistus on välttämätön, koska väestön ikääntyminen vääjäämättä nostaa kustannuksia. Myllärisen mukaan tutkimusaineisto osoittaa, että näin ei välttämättä ole.
– Kunnat ovat tehneet hyvää työtä, kehittäneet omassa organisaatiossaan palveluita ja saaneet kustannukset alas. Nyt kun muodostetaan maakunnat, esimerkiksi vanhuspalvelut tehdään maakunnallisiksi. Kysymys on, saadaanko kuntien hyvät käytännöt siirtymään ja millä aikajänteellä, jotta voitaisiin jatkaa samaa kustannusten alenemaa. Iso kysymys on, jatkuuko se automaattisesti.
Myllärisen mielestä kyse on myös hyvästä johtamisesta ja napakasta taloudenpidosta. Palveluiden siirtyminen maakuntatasolle tekee komentoketjusta pidemmän.