Suomessa päätyy vuosittain käräjille yli tuhat perintöriitaa, kertoo S-pankki Privaten tekemä selvitys.
Koronavuonna 2020 Suomen käräjäoikeuksissa puitiin yli 1 100 perintöriitaa. Riitojen määrä laski viidenneksen edellisestä vuodesta.
Selvityksessä käytiin läpi vuosina 2013-2020 vireille tulleet perintöasioihin liittyvät riidat Suomen kaikissa käräjäoikeuksissa.
Tarkastelujaksolla käräjäoikeuksissa käytiin vuosittain keskimäärin runsaat 1 500 perintöriitaa.
– Jokainen perintöriita on inhimillisestä näkökulmasta liikaa, olipa kyseessä sitten isompi tai pienempi perintö, toteaa johtaja Veera Kosonen S-Pankista.
"Henkisesti erittäin kuormittavaa"
Kososen mukaan perillisten erimielisyydet käynnistyvät usein jo ennen varsinaista perinnönjakoa, jolloin kuolinpesän selvittäjäksi ja jakajaksi on täytynyt määrätä ulkopuolinen henkilö.
– Riitojen välttämiseksi on fiksuinta olla liikkeellä ajoissa ja suunnitella perheelle asiantuntijoiden avustuksella pitkän aikajänteen varallisuussuunnitelma, jossa on otettu huomioon myös perintösuunnittelu, Kosonen neuvoo.
Oikeusprosessi voi kestää vuosia.
– Se voi olla henkisesti erittäin kuormittava. Tuskin kukaan tahtoo jättää riitaisaa perintöä jälkeläisilleen ja siksi haluaisin rohkaista meitä suomalaisia puhumaan avoimemmin aiheesta.
– Jokaisen meistä olisi hyvä pysähtyä hetkeksi, pohtia omaa tilannetta ja ottaa asiat rohkeasti puheeksi oman lähipiirin ja asiantuntijoiden kanssa.
Nämä ansat kannattaa välttää
Kosonen muistuttaa, että aiheen ympärille liittyy myös paljon väärinkäsityksiä ja sudenkuoppia.
– Moni esimerkiksi luulee, että aviopuoliso perii menehtyneen puolisonsa omaisuutta aina automaattisesti. Usein myös törmää siihen, että testamenttia päivitettäessä on unohdettu päivittää muut perheoikeudelliset asiakirjat.
Lue myös: Näin avioliitto vaikuttaa talouteesi – avioehtosopimuskaan ei vapauta kaikista velvollisuuksista
Esimerkiksi täysin poissulkeva avioehtosopimus yhdistettynä aviopuolisoiden väliseen omistusoikeustestamenttiin voi aiheuttaa leskelle huomattavatkin perintöveroseuraamukset.
– Kun punainen lanka ei kulje läpi kaikkien perheoikeudellisten asiakirjojen, ei oma tahto välttämättä toteudukaan ja veroseuraamukset saattavat tulla yllätyksenä.
Uusimpien tilastojen mukaan joka neljännellä suomalaisella kotitaloudella on nettovarallisuutta noin 260 000 euroa, ja kaikkein varakkaimpia ovat 65–74-vuotiaat.
Kososen mukaan yhä useampi suomalainen kaipaakin tänä päivänä apua varallisuus- ja perintösuunnitteluun liittyvissä kysymyksissä.
Lähde: S-pankki Privaten tiedote