Kuulovammaiset kritisoivat heille tarkoitettuihin palveluihin tehtäviä leikkauksia. Kuurojen Liiton mukaan viittomakielisten perusoikeuksissa on otettu takapakkia, ja huolta aiheuttavat säästöjen osuminen samaan aikaan järjestöihin sekä hyvinvointialueisiin.
Epäkohtana pidetään myös Kelan tänä vuonna tekemää linjausta ääni- ja kuvatallenteiden viittomakielisestä tulkkauksesta. Kela tarkensi keväällä, että ääni- tai kuvatallenteen viittominen yksittäiselle henkilölle ei enää riitä tulkin saamiseksi paikalle.
Vaatimuksena on nyt vuorovaikutteisuus, eli paikalla pitäisi olla vähintään kolmaskin henkilö, jonka kanssa kommunikoida ohjelmasta. Kuurojen Liitossa linjausta ei ymmärretä.
– Haluan korostaa, että kuurojen pitää itse pystyä valitsemaan, mihin he haluavat käyttää tulkkauspalvelua. Ei niin, että joku taho määrittelee, että et voi käyttää ja rajoittaa sitä. Vaan päinvastoin kuuron pitää itse päättää milloin käyttää, toteaa liiton viittomakieli- ja vaikuttamistyön johtaja Kaisa Alanne.
Eri kuulovammaisten järjestöt ovat kannelleet linjauksesta oikeusasiamiehelle. Kela vetoaa lain perustelutekstiin, jossa vuorovaikutteisuus on mainittu. Tulkkaus voidaan järjestää, jos se on työn tai opiskelun kannalta välttämätöntä. Kelan etuuspäällikkö Seija Peltomäki korostaa myös, että yksilön tarpeet otetaan päätöksenteossa huomioon.
– Ääni- tai kuvatallenne ei ole se ratkaiseva asia, vaan onko se ylipäätään vuorovaikutustilanne. Pelkästään siihen, että kuuntelisi podcastin eikä siinä ole sitä vuorovaikutusta toisen henkilön kanssa, niin sellaiseen ei lähtökohtaisesti saada tulkkausta, Peltomäki sanoo.
Lue myös: Kuuroille kova päätös Kelalta: "Ihan järjetön linjaus"
Tulkeissa paljon vaihtelua
Tulkkauspalveluihin oikeutettuja ihmisiä on Suomessa kuutisen tuhatta. Tulkkien saatavuudessa on ollut vaikeuksia varsinkin iltaisin ja viikonloppuisin. Kuurojen Liiton erityisasiantuntijan Marika Rönnbergin mukaan työelämässä huolena on ollut tulkkien suuri vaihtuvuus. Etenkin asiantuntijatyö vaatisi pysyvämpiä tulkkeja.
– Kaksi henkilöä voisi hoitaa työtehtävän tulkkausta, koska jokainen tulkki tuo oman äänensä, oman sanoituksensa asioihin. Jos kahden kuukauden aikana ihmisellä on 40 eri tulkkia, niin asiantuntija kuulostaa 40:lta eri ihmiseltä. Toisinaan todella asiantuntevalta ja toisinaan aloittelijalta. Se ei voi olla oikein, Rönnberg sanoo.
Pettymys on myös vuosikymmeniä käytössä olleen tekstipuhelupalvelun lakkauttaminen vuodenvaihteessa. Sen avulla kuulovammainen on voinut soittaa välittäjän kautta puheluita tekstimuodossa. Palvelulla on noin 800 rekisteröityä käyttäjää. Käyttäjämäärät ovat vähentyneet selvästi, mutta osa käyttää sitä edelleen aktiivisesti.
Taustalla vaikuttavat sosiaali- ja terveysjärjestöjen valtionavustuksiin eli niin sanottuun STEA-rahoitukseen tehtävät leikkaukset. Avustuksia leikataan ensi vuonna 80 miljoonalla eurolla.
Myöskään vuoden 2023 loppuun saakka pilotoitu Hätäkeskuslaitoksen ja Kelan viittomakielinen hätäilmoituspalvelu ei saanut jatkorahoitusta.
– On monta sellaista asiaa, jotka tulkkauspalvelulain, EU:n esteettömyysdirektiivin tai YK:n vammaissopimuksen perusteella pitäisi olla kunnossa, mutta sitten ei olekaan, Marika Rönnberg sanoo.