Kyproksen jälleenyhdistyminen "vaikea mutta mahdollinen" – kahtiajako jatkunut vuosikymmeniä

Geneven tapaamista edelsivät puolentoista vuoden valmistelevat neuvottelut. Tarkoitus on neuvotella kahdesta vyöhykkeestä koostuvan liittovaltion muodostamisesta. Tapaamisen ensimmäiselle vaiheelle on varattu aikaa kolme päivää.

Jos työ etenee suunnitelmien mukaan, torstaina neuvottelupöytään istuvat myös Kreikan, Turkin ja Britannian edustajat. Britannia on Kyproksen entinen siirtomaaisäntä.

YK:n edustaja Espen Barth Eide oli varovaisen toiveikas ja sanoi, että neuvottelut ovat saaneet lupaavan alun.

– Tästä tulee vaikeaa, mutta tämä on mahdollista, Eide vakuutti.

Kyproksenturkkilaisten johtaja Mustafa Akinci on luonnehtinut Geneven neuvotteluja "risteyskohdaksi". Kyproksen presidentti Nicos Anastasiades suhtautui neuvotteluihin toiveikkaasti, mutta varoitti, että osapuolten välillä on edelleen merkittäviä näkemyseroja.

Kompastuskiviä piisaa

Asiantuntijoiden mukaan neuvotteluissa on edelleen runsaasti kompastuskiviä, jotka liittyvät muun muassa maa-alueisiin ja turvallisuuskysymyksiin.

Kyproksenturkkilaisten on määrä luovuttaa hallitsemiaan alueita kyproksenkreikkalaisille, mutta luovutettavien alueiden laajuus ja sijainti ovat edelleen auki.

Samoin auki on se, kuinka laajassa määrin kyproksenkreikkalaiset voivat palata asuinsijoilleen, joilta he joutuivat pakenemaan vuonna 1974.

Niin ikään auki ovat Kyproksen turvallisuusjärjestelyt. Kyproksenkreikkalaiset ovat vaatineet turkkilaisten joukkojen vetämistä saarelta, mutta kyproksenturkkilaiset ovat vastustaneet ajatusta.

Kypros jakautui vuonna 1974, jolloin Turkin joukot miehittivät saaren pohjoisosan. Kyproksen kreikkalainen eteläosa on kansainvälisesti tunnustettu, kun taas turkkilaisen pohjoisosan on tunnustanut vain Turkki.