Joka kolmas suomalainen ei osaa nimetä Mikael Agricolaa suomen kirjakielen isäksi, ilmenee Pipliaseuran teettämästä tutkimuksesta. Vastaajista noin kolmannes kertoi lisäksi, että tuntee Agricolan melko huonosti tai sitäkin heikommin.
Kyselyyn vastaajat tunsivat Agricolaa paremmin kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin.
Mikael Agricola käänsi Uuden testamentin suomeksi ja loi siten perustan suomen kirjakielelle.
– Harva tietää, että jopa 60 prosenttia Agricolan sanoista ja ilmaisuista on edelleen käytössä, kertoo Pipliaseuran viestintäjohtaja Terhi Huovari.
Agricolan päivää vietetään torstaina.
Tutkimus tehtiin IRO Researchin kuluttajapaneelin kautta maaliskuussa, ja siihen vastasi tuhat ihmistä.