Kysely: Kuluttajat pettyneet monimutkaisiin hybridisähkösopimuksiin

Kyselyn vastaajista valtaosa ei kokenut hybridisopimuksen sopivan itselleen. Osa kuluttajista on pettynyt esimerkiksi hinnoittelun ennalta-arvaamattomuuteen.

Sähkön hinta suhteutetaan hybridisopimuksessa koko kuukauden keskimääräiseen pörssihintaan eikä päiväkohtaiseen hintaan. Kuukauden keskiarvohinta on tiedossa, kun kuukausi on ohi.

Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell kertoo STT:lle, että kysely aiheesta tehtiin, koska liiton koulutuksissa oli herännyt paljon kysymyksiä hybridisopimuksista. Ilmiöstä haluttiin saada lisää tietoa.

– Pääviesti on, että sopimukset ovat erityisen vaikeasti ymmärrettäviä, hän kertoo kyselyn tuloksista.

Kuluttajaliiton kyselyyn vastasi noin 300 ihmistä, joista reilut 80 prosenttia piti kokemustaan hybridisähkösopimuksesta negatiivisena. Kyselyyn vastattiin Kuluttajaliiton verkkosivuilla olevan lomakkeen kautta.

Vaikea arvioida loppuhintaa

Kyselyyn vastanneista suuri osa kertoi, että sähkönkäytön ajoittaminen edullisiin ajankohtiin ei ole juuri näkynyt säästöinä sähkölaskussa.

Halpojen tuntien hyödyntäminen sähkönkäytössä ei välttämättä johda säästöön, jos kyseiset päivät olivat kuitenkin kalliimpia kuin kuukauden keskimääräinen sähkön hinta, Kuluttajaliiton tiedotteessa kerrotaan.

Noin kymmenesosa kyselyn vastaajista koki, että sähkön hinnanvaihteluiden vaikutusta omaan sähkölaskuun oli sopimusmuodossa vaikea arvioida. Viidesosa vastaajista jopa koki tulleensa huijatuksi tai piti hybridisopimuksia yleisesti huijauksena.

Beurling-Pomoell toteaa tiedotteessa, että tämä voi johtua ehkä väärinymmärryksestä sähkön hinnan laskentatavassa. Hybridi- eli kulutusvaikutussopimusten markkinointia ja hinnanmuodostuksen kaavoja pidetään vaikeaselkoisina.

– Kysyin tarkalleen, miten tämä säästö lasketaan ja edes myyjä ei osannut tätä kertoa, eikä heidän sivuillaan ole mitään laskuria, miten voisi laskea edes teoriassa paljon olisi mahdollista säästää, kertoi tiedotteen mukaan yksi kyselyyn vastanneista.

Automaatio ja suurkulutus hyödyttävät

Varsinkaan pienillä kulutusmäärillä sopimustyypistä ei todettu kyselyn perusteella olevan hyötyä, vaikka käytettäisiin halpoja tunteja.

Parhaat kokemukset ja hyödyt hybridisopimuksista saatiinkin suurella sähkönkulutuksella ja kulutuksen automaatiolla. Esimerkiksi sähköauton omistajat kokivat kyselyssä sopimustyypin yleensä sopivan itselleen. Sähköauton latausajan automatisointi sähkönhinnan edullisiin hetkiin on tuonut säästöä.

– Siinä voi nimenomaan paljon sähköä myös kulua, Beurling-Pomoell toteaa sähköauton tuomista säästöhyödyistä.

Hyvänä asiana hybridisopimuksessa nähtiin se, että se toimi tietynlaisena vakuutuksena. Hinnanvaihtelut eivät ole sopimuksessa niin arvaamattomia kuin pörssisähkösopimuksissa.

Virastolle yhteydenottoja

Kilpailu- ja kuluttajaviraston pääekonomisti Olli Kauppi kertoo STT:lle, että virastoon on tullut aiheesta yhteydenottoja viimeisen vuoden aikana useita kymmeniä.

– Ylipäätään meidän kuluttajavastuualueelle tulee kymmeniätuhansia yhteydenottoja vuosittain. Eli on aktiivista, mutta ei kuitenkaan mitään ennätysvauhtia, hän suhteuttaa.

Kaupin mukaan yhteydenotot ovat liittyneet samoihin teemoihin kuin Kuluttajaliiton kyselyssä esiin tulleisiin asioihin. Kuluttajien on vaikea hahmottaa, miten hinta muodostuu, ja toisaalta yhtiöiden tekemä markkinointi on koettu epäselväksi.

Kauppi kertoo, että hybridisopimusta hankkiessa sähköyhtiön asiointipalvelussa pitäisi olla helposti kuluttajan saatavilla työkalut, joilla voisi laskea omalla nykyisellä kulutuksella sopimuksen kulutusvaikutuksen. Siis sen, miten oma kulutus vaikuttaa hintaan ja täten lopulliseen sähkölaskuun.

Periaatekysymys

Beurling-Pomoellin mukaan sähkölaskun hinta hybridisopimuksissa on mahdollista arvioida suuntaa-antavasti.

– Mutta tarkalleen se selviää vasta myöhemmin, ja totta kai alkukuusta riski on suurempi, koska siinä on vielä monta päivää edessä, joka voi muuttaa tilanteen keskihinnan suhteen.

Enemmän pääsihteerin mukaan kyse on periaatteesta. Siitä, että kuluttajan pitäisi tietää, mitä käyttämänsä tuote tai palvelu tulee maksamaan.

– Se on vähän niin kuin ostaisit maitoa, ja tarkan hinnan saisit vasta kun olet maidon juonut, hän vertaa.

Beurling-Pomoellin mukaan sähköyhtiöiden pitäisi panostaa paljon enemmän siihen, miten sopimuksista tehdään selkoa kuluttajille riittävän tarkasti.

Lue myös: Asiantuntijat vastaavat: Näin kävisi, jos kaikki suomalaiset pakotettaisiin pörssisähköön