Denguekuume vei Hanna Nohynekin kaikki voimat.
Rokotetutkija ja matkailulääketieteen lääkäri Hanna Nohynek sairastui denguekuumeeseen Filippiineillä 1990-luvun lopulla, jolloin dengue oli vielä harvinainen suomalaisilla matkailijoilla.
– Olin siellä työmatkalla ja tein päiväsaikaan töitä parvekkeella. Sain siinä päivien mittaan useitakin hyttysenpuremia. En ollut niistä huolissani, sillä Boholin saarella ei ollut malariaa.
Pian Nohynek sairastui korkeaan kuumeeseen. Kun kotiinlähdön aika tuli, lentohenkilökunta ei ollut päästää huonovointista Nohynekia koneeseen.
– Sain heidät kuitenkin vakuutettua, että pystyin lentämään. Lentokoneessa kuntoni huononi. Sain pahoja horkkaväristyksiä. Tuntui kuin joku olisi rikkonut luitani. Suussani maistui metallille. Lentoemännät yrittivät auttaa minua parhaansa mukaan antamalla minulle juotavaa.
Diagnoosia ei saatu heti selville
Kotona kuumetauti jatkui, mutta Nohynek ajatteli sen menevän ohi muutamassa päivässä.
– Minun olisi pitänyt lähteä toiselle työmatkalle heti seuraavalla viikolla. Soitin pomolleni ja sanoin kerääväni voimia sitä varten. Pomoni kuitenkin käski minun lähteä heti sairaalaan tarkastettavaksi.
Nohynek päätti noudattaa neuvoa. Hänet otettiin heti sisään sairaalaan. Naisen kunto oli erittäin huono.
Nohynekille annettiin erilaisia antibiootteja, mutta mikään ei auttanut. Lääkärit epäilivät jo leukemiaa.
– Kehooni tuli verenpurkaumia ja oloni oli niin kauhea, etten kestänyt ketään vieraita. Tuntui, että halusin vain kuolla.
Lopulta vasta-ainetutkimukset paljastivat taudin olevan denguekuume.
"Menetin puolet hiuksistani"
Pikkuhiljaa Nohynekin vointi alkoi kohentua. Viikon päästä hänet kotiutettiin sairaalasta.
– Aika kauan kuitenkin meni, ennen kuin olin normaalisti jalkeilla.
Muutama kuukausi sairastumisen jälkeen Nohynek huomasi hiuksiensa tippuvan päästä.
– Menetin puolet hiuksistani, ja kynsiini tuli syvät vaot, kun ne sairauden ajaksi lakkasivat kasvamasta. Se oli kauheaa. Tukkani ei koskaan palannut yhtä paksuksi kuin se oli ennen sairastumista.
– Elimistöni oli ollut niin kovilla sairauden kanssa, että se pyrki säästämään itseään kaikin keinoin. Ne ovat tyypillisiä oireita todella vakaville infektiotaudeille.
Denguekuumeeseen on rokotteita kehitteillä, mutta niitä ei ole vielä rekisteröity. Tautiin ei ole myöskään hoitokeinoa. Denguekuumetta voi ehkäistä välttämällä hyttysenpistoja trooppisissa maissa, joissa tautia esiintyy.
Studio55.fi/Tuuli Lindgren
Näitä tartuntoja suomalaismiehet saavat Thaimaan-matkoillaan
Onko sinulla tarina kerrottavanasi?
Studio55.fi etsii jatkuvasti mielenkiintoisia tarinoita netissä kerrottavakseen ja kannustukseksi muille vaikeassa elämäntilanteessa eläville. Oletko selvinnyt vaikeasta sairaudesta tai onko tuttavallasi takanaan aivan huikea elämä eriskummallisine sattumuksineen? Myös pienempien ja suurempien järjestöjen teot ja muiden hyväksi toimivat aktiiviset ihmiset kiinnostavat meitä.
Ota meihin yhteyttä, niin ehkä kerromme studio55:läisille juuri sinun selviytymistarinasi. Lähetä tarinasi lomakkeen kautta tai sähköpostilla osoitteeseen studio55(at)mtv3.fi. Korvaathan osoitekentässä (at)-kohdan @-merkillä.