Lääkäriliitto ei innostu ehdotuksesta, että lääketieteen opiskelijat velvoitettaisiin työskentelemään opiskeluaikana julkisella puolella.
Viime aikoina tätä on ehdottanut esimerkiksi keskusta, jonka mielestä lääketieteen kandidaattien ei pitäisi saada työskennellä vuokratyöfirmojen kautta julkisella puolella. Lääkäriopiskelijat haluttaisiin siis velvoittaa töihin suoraan julkisen puolen palkkalistoille. Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen toi MTV:n Uutisextrassa keinoina esiin myös omalääkäritoiminnan edistämisen ja lääkärien opiskelupaikkojen lisäämisen.
Lääkäriliiton puheenjohtaja Niina Koivuviita katsoo, että pakko on harvoin hyvä kannustin.
– Ehkä ratkaisu ei ole aivan erinomainen, muotoilee Koivuviita kohteliaasti MTV Uutisille.
Hän arvioi, että sote-palvelujen vaikeita rahoitusongelmia yritetään keskustan ehdotuksessa ratkaista yksinkertaisella keinolla.
Koivuviita lisää, että lääkärit työskentelevät jo nyt erittäin paljon julkisella puolella. Koivuviidan mukaan valmistumisensa jälkeen 80 prosenttia työskentelee julkisessa terveydenhuollossa.
Koivuviita lisää, että 85 prosenttia koko ammattikunnasta erikoistuu, jolloin heidän on pakko työskennellä terveyskekuksessa vähintään yhdeksän kuukautta, ja sen jälkeen suorittaa erikoistumispalvelunsa sairaalatyöskentelyn kautta. Useimmiten yleislääketieteen erikoislääkärit tekevät erikoistumispalvelunsa perusterveydenhuollossa. Erikoistuminen kestää kolmesta kuuteen vuotta.
Liitto: Lääkärien vuokratyökulujen osuus pieni
Lääkäriliiton puheenjohtaja toteaa, että jo nyt opintoihin kuuluvat harjoittelut tehdään julkisella puolella. Hänen mukaansa lääketieteen kandidaattien työskentely esimerkiksi kesällä julkisessa terveydenhuollossa vuokratyöfirmojen kautta on taas melko pienimääräinen ongelma.
Asiaa selvittänyt verkosto arvioi, että viime vuonna vuokratyövoiman käytön kustannukset olivat runsaat 600 miljoonaa euroa, mikä vastaa noin viittä prosenttia hyvinvointialueiden henkilöstökuluista. Verkosto piti hyvin huolestuttavana kulujen kasvunopeutta.
Lääkäriliiton puheenjohtajan Niina Koivuviidan mukaan kaikista hyvinvointialueiden vuokratyökuluista lääkärien osuus on kuitenkin vain noin 200 miljoonaa, ja tästä ikään kuin ylimääräisten kulujen osuus vain noin 100 miljoonaa euroa. Hän kuitenkin myöntää, että harvaanasutuilla alueilla vuokralääkärikulujen osuus voi suhteellisesti olla suurempi.
Perusterveydenhuollossa Lääkäriliitto on pitänyt itsekin esillä mahdollisena ratkaisuna omalääkäri-mallia, jonka avulla voitaisiin lisätä tehokkuutta. Koivuviidan mukaan opiskelupaikkojen lisäämistä Lääkäriliitto ei varsinaisesti vastusta, kunhan koulutusresurssien riittäminen turvataan. Liitto pitää kuitenkin tätä ratkaisua hitaana.