Tuore kolmen kuukauden sääennuste ennakoi keskimääräistä lämpimämpää helmi–huhtikuun jaksoa Suomeen. Meteorologin mukaan lopputalven ja alkukevään tilanne on mielenkiintoinen.
Meteorologi Markus Mäntykannas kertoo Forecan sivuilla, että Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen uusimman, tämän kuun alussa julkaistun ennusteen mukaan aikainen kevät on mahdollinen.
– Ennusteen mukaan koko Euroopassa jakso on tavanomaista lämpimämpi. Suomessa poikkeama on kauttaaltaan 1–2 astetta keskimääräistä lämpimämpään suuntaan, Mäntykannas kertoo.
– Toki varmasti ajan saatossa korkeapaineen sijainti vaihtelee, mutta näyttää, että suuressa osassa Eurooppaa on korkeapainevoittoista säätä lopputalven ja alkukevään ajan. Matalapaineet puolestaan kulkisivat selvemmin Jäämerellä. Tämä viittaa siihen, että Suomeen on tulossa mahdollisesti pitkäkestoisia länsi- ja lounaisvirtauksia. Sen myötä lämpötila on tavanomaista korkeampi.
Aurinko laskee keväisen veden taa.
Ennuste vahvistaa Mäntykannaksen mukaan näkemystä siitä, että talven asti kylmimmät jaksot alkavat olla helmikuussa jo ohi.
– En pitäisi ihan mahdottomana, että välillä tulisi kunnon föhn-tuulia, eli keväisiä henkäyksiä olisi aikaisin. Tässä asetelmassa voisi olla potentiaalia myös aikaiseen kevääseen.
Mies käveli jäätyneen meren rannalla Munkkinimessä ja taustalla sumun takana näkyy Salmisaaren voimalaitoksen tupruavat piiput. Kuva on otettu Helsingissä eilen.
Lue myös: Eduard kuvasi videolle mielettömän luonnonilmiön: Katso kuinka taivas "kiehuu" kylmyydestä
Sademäärä osassa maata keskimääräistä suurempi
Sademäärä on vuodenaikaisennusteen mukaan Suomessa helmi–huhtikuun jaksolla laajalti keskimääräistä suurempi lukuun ottamatta Lappia.
– Ennusteen mukaan sademäärät ovat jonkin verran koholla osittain Suomessa ja Pohjois-Euroopassa, mikä tukee ajatusta siitä, että matalapaineet kulkevat melko pohjoisella reitillä. Suomi on matalapaineiden ja korkeapaineiden puristuksissa, jolloin myrskytkin ovat mahdollisia, Mäntykannas sanoo.
Raimo Laakso ikuisti sateen kastelemat pajunkissat Uudessakaupungissa 3. maaliskuuta 2020. (Lukijan kuva)
Miten pitkää ennustetta tulee tulkita?
Mäntykannas korostaa sitä, että pitkät, kolmen kuukauden ennusteet eivät ennusta säätilanteita, vaan sitä, kuinka paljon jakson lämpötila, sademäärä ja ilmanpaine poikkeavat jakson pitkäaikaisesta keskiarvosta.
Ennuste voi toteutua monella eri tavalla. Poikkeama tavanomaista lämpimämpään voi syntyä esimerkiksi niin, että jaksossa on yksi kylmä kuukausi ja kaksi lämmintä kuukautta tai että koko ennustejakso on tasaisesti keskimääräistä lämpimämpi.
– Vuodenaikaisennuste on siitä pulmallinen, että siinä on niputettu yhteen kolme kuukautta. Suomen säälle ovat kuitenkin ominaisia erittäin suuret vaihtelut, joten vuodenaikaisennusteen perusteella ei pysty toteamaan mitään yksittäisen viikon tai kuukauden säätyypistä.
Kukka on hautautunut keväisen lumisateen alle.
Vuodenaikaisennuste lasketaan koko maapallolle, mutta sen pääasiallinen käyttötarkoitus on tropiikin ilmiöiden seuraaminen, kuten El Niño ja La Niña -kiertojen seuranta ja ennustaminen.
– Pohjoisilla leveysasteilla ennusteen osuvuus on keskimäärin heikompi kuin tropiikissa lähellä päiväntasaajaa. Ennusteeseen tuleekin suhtautua tietyllä varauksella. Sään vaihtelu viikkojen ja kuukausien sisällä voi olla hyvin suurta, Mäntykannas muistuttaa.