Varustamot miettivät nyt keinoja laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kansainvälisen merenkulkujärjestön IMO:n asettaman tavoitteen mukaan päästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2050 mennessä. Tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lukuisia erilaisia päästövähennyskeinoja.
Helsingin ja Tallinnan välillä liikennöivä Megastar-alus kulkee nesteytetyllä maakaasulla eli LNG:llä. LNG:n käyttö polttoaineena vähentää aluksen hiilidioksidipäästöjä noin 20 prosentilla. Se ei kuitenkaan riitä uusiin tavoitteisiin. Kansainvälisen merenkulkujärjestön tavoitteen mukaan vuoteen 2050 mennessä laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt pitäisi puolittaa. Vertailuvuosi on 2008.
– Tämä päästötavoite on hyvin kunnianhimoinen siinä mielessä, että se tarkoittaa absoluuttisia päästöjä. Se on riippumaton maailmankaupan kasvusta, toteaa vanhempi asiantuntija Olof Widén Suomen Varustamot ry: stä.
Laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöt pitäisi puolittaa vuoteen 2050 mennessä.
Uudet ja vanhat päästövähennyskeinot käyttöön
Jotta tavoite saavutetaan, käyttöön on otettava sekä jo olemassa olevia että uusia päästövähennyskeinoja. Sellaisia ovat esimerkiksi roottoripurjeet, uudet polttoaineet ja vauhdin optimointi.
– Tullaan hallitusti tietyssä aikataulussa satamaan niin, että aluksen ei tarvitse kiirehtiä sinne. Syntyy enemmän päästöjä, kun ajaa kaasu pohjassa. Hallitusti tullaan satamaan ja siellä valmiina odottaa se satamapaikka. Tämä on yksi keino. Olen nähnyt lukuja, että jopa yli 12 prosenttia on voitu tietyllä matkaosuudella vähentää kasvihuonekaasupäästöjä tällä tavoin toimien, selittää merenkulun johtava asiantuntija Anita Mäkinen Traficomista.
Laivaliikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tarkoittaa sekä vanhojen että uusien päästövähennyskeinojen ottamista käyttöön.
Polttokennotekniikka voi olla yksi ratkaisu
Uusissa aluksissa pyritään mahdollisimman pieniin hiilidioksidipäästöihin.
– Uskomme, että tämä tulee tapahtumaan polttokennojen avulla. Tämä teknologia on jo olemassa, mutta sitä ei ole toistaiseksi kaupallistettu, huomauttaa Widén.
Yksi ratkaisu ei kuitenkaan riitä.
– Meidän täytyy turvautua hybrideihin eli voi olla LNG, roottoripurjeet, polttokennotekniikka voi olla joissakin tilanteissa ja patterit, joita esimerkiksi Norjassa käytetään jo paljon vuonoliikenteessä, listaa Mäkinen.
Merenkulun hiilijalanjälkeä mitataan nyt aluskohtaisesti
Merenkulun hiilijalanjälkeä seurataan ja mitataan nyt aluskohtaisella tarkkuudella. Suomessakin ensimmäiset laskelmat on tehty. Niiden perusteella hiilidioksidipäästöt matkustajakilometriä kohden Helsingin ja Tallinnan välisellä matkalla ovat lentokoneella yli kaksinkertaiset laivamatkaan verrattuna. Laivanmatkustuksen hiilijalanjälkeä pienentää muun muassa se, että laivat kuljettavat suuria matkustaja- ja rahtimääriä kerrallaan.
Kaikista Suomen liikenteen päästöistä laivaliikenteen osuus on sisävesiliikenne mukaan lukien 4 prosenttia. Globaaleista kuljetussektorin päästöistä merenkulun osuus on 11-13 prosenttia. Maailman kasvihuonekaasupäästöistä merenkulun osuuden on arvioitu olevan 2-3 prosentin luokkaa.