Eduskunnan lakivaliokunta puoltaa kansalaisaloitteessa ehdotetun äitiyslain säätämistä. Laki parantaisi erityisesti hedelmöityshoidolla syntyneen lapsen asemaa. Valiokunta antoi perjantaina 16. helmikuuta asiasta mietinnön.
Mikäli lain muutokset menevät läpi, synnyttäneen äidin naispuolinen kumppani voidaan vahvistaa olevan lapsen äiti lapsen synnyttäneen ohella, kun lapsi on hankittu yhteistuumin hedelmöityshoidon avulla.
Lakivaliokunnan mukaan äitiyslaissa ehdotettua menettelyä puoltaa erityisesti lapsen edun turvaaminen. Uuden lain myötä lapselle voitaisiin vahvistaa toinen oikeudellinen vanhempi nykyisin käytettävää perheen sisäistä adoptiota nopeammin ja yksinkertaisemmin.
Ehdotetun sääntelyn myötä naisparin perheeseen hedelmöityshoidolla syntyvällä lapsella on kaksi oikeudellista vanhempaa jo syntyessään samalla tavalla kuin lapsella, jonka vanhemmat ovat eri sukupuolta.
Kansalaisaloitteessa ehdotettu äitiyslaki ei vaikuta isyyden määräytymiseen eikä se mahdollista sitä, että lapsella voi olla useampi kuin kaksi oikeudellista vanhempaa.
Maistraatti tai tuomioistuin vahvistaa
Lisäksi uusi äitiyslaki sisältää myös säännökset äitiyden määräytymisestä. Lakiin kirjataan tavanomaisoikeudellinen periaate, jonka mukaan lapsen synnyttäjä on lapsen äiti. Lisäksi laki sisältää säännökset äitiyden vahvistamisesta hedelmöityshoitoon annetun suostumuksen perusteella.
Äitiys vahvistetaan maistraatin tai tuomioistuimen päätöksellä noudattaen menettelyä, joka vastaa pitkälti isyyden vahvistamismenettelyä. Nykyisin äitiys vahvistetaan tällaisissa tapauksissa perheen sisäisellä adoptiolla.
Yksi vastusti
Valiokunnassa mietintöä vastusti Ylen mukaan Kristillisdemokraattien Antero Laukkanen. Hän kertoo, että uuden lain myötä lapselta viedään mahdollisuus saada vahvistettua isää koskaan. Laukkanen jäi valiokunnassa yksin vastustamaan kansalaisaloitetta.
Äitiyslain muutos etenee täysistuntokäsittelyyn ensi viikolla ja siitä äänestetään näillä näkymin helmikuun lopulla.