Harrastus voi parhaimmillaan tuottaa lapselle hyvää mieltä, antaa energiaa, kehittää taitoja ja auttaa luomaan ystävyyssuhteita. Pahimmillaan harrastaminen uuvuttaa lapsen sekä hänen vanhempansa, eikä jätä aikaa rennolle yhdessäololle perheen kesken.
Videolla ytimekäs vastaus siihen, miksi sinunkin tulisi harrastaa liikuntaa.
Moni vanhempi toivoo lapselleen harrastusta, sillä harrastamisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia ihmisen kehitykseen. Esimerkiksi liikuntaharrastus sekä musisointi näyttävät tekevän harrastajastaan älykkäämmän.
Toisaalta epämieluisa harrastus voi tuntua lapselta pakkopullalta. Lisäksi jatkuva harrastuksissa ravaaminen syö aikaa perheen yhteiseltä ajalta.
Huomio lapseen, ei itseen
Harrastukset voivat kehittää mutta myös uuvuttaa.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Vanhempainpuhelimen ohjaaja Laura Pilkama muistuttaa, että harrastuksia miettiessä vanhempien tulee kuunnella lastaan herkällä korvalla.
– Paras harrastus on sellainen, että lapsi kokee sen omaksi ja hyväksi. Kyllä sen huomaa, kun lapsi viihtyy harrastuksessa ja haluaa itse mennä sinne, Pilkama sanoo.
Esimerkiksi jatkuva patistelu harrastuksen pariin kertoo siitä, ettei lapsen oma motivaatio ole kohdallaan, vaikka vanhemmat niin toivoisivatkin.
Sitkeys on tärkeä taito
Psykoterapeutti, tietokirjailija ja kahden lapsen äiti Maaret Kallio muistuttaa, että vanhempien on toki opetettava lapselleen sinnikkyyttä ja sitkeyttä "lempeästi tönäisemällä".
Epämukavankin asian kanssa täytyy oppia tulemaan toimeen, mutta kenties harrastuksen ei tulisi olla tällainen epämukava asia. Moni lapsi saa riittävän sitkeystreenin jo kotiläksynsä tekemällä.
– Isoja hyviä asioita saa vain sitkeydellä, mutta pitää olla viisautta luopua ja kuunnella omaa lastaan, Kallio toteaa.
Kannustamisen ja pakottamisen rajaa on ulkopuolisen vaikea määritellä. Jokainen vanhempi tuntee parhaiten oman lapsensa ja osaa toivottavasti kuunnella tämän tunteita ja reagoida niihin aikuisen viisaudella.
Aikaa myös perheen yhdessäoloon
Tylsyyttäkin tulee harjoitella. Kuvituskuva.
Viisautta on myös varastaa aikaa perheelle. Monissa perheissä lapset tulevat vanhempiaan ennen kotiin. Päivällinen ahmaistaan nopeasti kauppakassien kantajan saapuessa ja sitten lähdetäänkin kohti harrastuksia.
Kallio toivoo, että Suomeen rantautuisi muualta maailmasta tuttu tapa, jossa harrastukset sijoittuvat iltapäiviin koulun jälkeen. Järjestely helpottaisi koko perheen arkea.
Lisäksi tulisi pitää mielessä, ettei aina tarvitse olla aktiivinen – niin lapsen kuin aikuisenkaan.
– Vanhemmilla tuntuu olevan pakottava tarve kehittää lapsen liikkumista, kieltä ja koordinaatiota. Mutta mitä jos kehitettäisiin tylsyydensietoa kotona yhdessä? Kallio heittää.
Samoilla linjoilla on MLL:n Pilkama. Erityisesti pienemmille lapsille riittävät vaatimattomatkin tavoitteet.
– Leikkiminenkin kehittää lapsia. Aikuiset laittavat usein yleviä tavoitteita (lapsille), Pilkama toteaa.