Vanhempien varakkuudella ja koulutuksella on iso merkitys sille, miten lapset ja nuoret Suomessa voivat. Tämä käy ilmi laajasta Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tutkimuksesta.
Video: Huomenta Suomessa puhuttiin elokuussa lapsiperheiden köyhyydestä.
THL:n ja Nuorisotutkimusseuran tekemässä raportissa vertaillaan vuonna 1997 syntyneiden elämäntilannetta kymmenen vuotta aiemmin syntyneisiin.
Esimerkiksi lastensuojeluluvuissa on tapahtunut dramaattista kasvua. Lähes kuusi prosenttia nousukaudella eli vuonna 1997 syntyneistä lapsista ja nuorista on ollut jossain elämänsä vaiheessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle, sanoo tutkimuspäällikkö Elina Pekkarinen Nuorisotutkimusseurasta.
Määrä on Pekkarisen mukaan lähes kaksinkertaistunut kymmenen vuotta vanhempaan ikäluokkaan verrattuna. Vuonna 1997 syntyneistä sijoituksessa kodin ulkopuolella on ollut 3 252 lasta ja nuorta.
– Täytyy sanoa rehellisesti, että se, että kasvu on näin suurta, tuli minullekin yllätyksenä, kertoi edelleen myös lastensuojelun kentällä töitä tekevä Pekkarinen raportin julkistamistilaisuudessa.
Pekkarisen mielestä suomalaisessa järjestelmässä lastensuojelun järeimmät toimenpiteet ovat jostakin syystä tulleet hiljalleen yhä tavallisemmiksi.
– Kuusi prosenttia ikäluokasta ei ole enää mikään marginaali.
Erityisesti ovat lisääntyneet teini-ikäisten kiireelliset ja lyhytaikaiset sijoitukset.
– Se tarkoittaa, että meillä on nuoriin liittyvä ongelma, jota syystä tai toisesta ratkaistaan kiireellisillä sijoituksilla. Se on hyvä vaihtoehto silloin, jos nuoren tilanne on todella vakavasti vaarantunut ja ratkaisuja täytyy tehdä nopeasti. Mutta onko se pitkällä tähtäimellä välttämättä kestävä kansantaloudelle tai ihmisten hyvinvoinnille, siitä en ole varma.
Pekkarisen mukaan Suomessa on suuri köyhyysongelma, joka on selkeästi kytköksissä lastensuojelun tarpeeseen ja lisääntyneisiin sijoituksiin kodin ulkopuolelle.
– Jos haluamme alas lastensuojelun lukuja, meidän täytyy puuttua vanhempien köyhyyteen ja vanhempien mielenterveysongelmiin hanakammin kuin tänä päivänä tehdään, samoin vanhempien päihteidenkäyttöön.
Nuorten mielenterveysongelmat ovat yleistyneet
Myös nuorten mielenterveysongelmat ovat tutkimuksen mukaan yleistyneet. Vuonna 1997 syntyneistä nuorista noin joka viides on saanut jonkinlaisen psykiatrisen diagnoosin. Diagnoosin saaneita oli noin puolitoista kertaa niin paljon kuin vuonna 1987 syntyneiden joukossa vastaavana seuranta-aikana.
Tytöillä oli 2,3-kertainen määrä mielialahäiriödiagnooseja, erityisesti masennusdiagnooseja, poikiin verrattuna. Samaan aikaan tyttöjen peruskoulun päättötodistuksen keskiarvo oli joka toisella yli kahdeksan, kun pojista samaan ylsi vain joka kolmas.
Tutkimuksessa seurattiin rekisteritietojen avulla yli 57 000:n vuonna 1997 syntyneen nuoren elämää sikiöajalta 18 vuoden ikään asti. Mukana oli lähes koko ikäluokka: vain ulkomailla asuvat ja kuolleet poistettiin aineistosta. Vastaava tutkimus vuonna 1987 syntyneistä julkistettiin kaksi vuotta sitten.
Raportissa muistutetaan kuitenkin, että suurin osa ikäluokan lapsista voi hyvin ja on saanut viettää lapsuutensa ilman perheen hyvinvointia uhkaavien tekijöiden kasautumista.