Tuoreen tutkimuksen mukaan ruoka-apuun turvautuu viikoittain yli 20 000 ihmistä. Suuri osa leipäjonoissa olevista on eläkeläisiä, työttömiä ja lomautettuja. Valtaosa on yli 46-vuotiaita.
Suurin osa ruoka-apua tarvitsevista saa jotain sosiaaliturvaetuutta. Tuet eivät kuitenkaan kata esimerkiksi korkeita asumismenoja.
Ruokaa hakevat ihmiset ovat selvästi muita huono-osaisempia, luottavat vähemmän ja kokevat hyvinvointinsa heikommaksi.
Vaikka ruoka-apu on arkipäiväistynyt, vanhemmat avunsaajat kokevat ruuanhaun nuorempia nöyryyttävämmäksi. Naiset ja maahanmuuttajat kokevat asian nöyryyttävämpänä kuin miehet ja Suomen kansalaiset.
– Kun tiedämme nyt paremmin, miksi ihmiset päätyvät ruoka-apuun, täytyy päättäjien ottaa tiedosta koppi ja järjestää kuntien palveluita niin, että ruoka-avussa käyviä autettaisiin pois ruoka-avun varasta. Ruokakassi auttaa nälkään, ei köyhyyteen, sanoo toinen tutkimuksen tekijöistä valtiotieteiden maisteri Maria Ohisalo.
Kunnallisalan kehittämissäätiön Kuka seisoo leipäjonossa -tutkimusta varten haastateltiin lähes 3 500:aa leipäjonoissa ollutta eri kaupungeissa.