Linda Lampeniuksen elämäkerta avaa mustia vuosia oikeustaistelussa Peter Nygårdin kanssa ja taistelussa bulimiaa vastaan

Lampeniusta turhauttaa yhä se, miten hän kokee suomalaisen median näkevän hänet.

Kikka, Britney Spears, Armi Aavikko, prinsessa Diana. Viime vuosina monien julkisuudessa rajusti kohdeltujen naisten tarinat ovat nousseet uudelleen keskusteluihin etenkin #metoo-ajan hengessä.

Paljon on puhuttu muun muassa se, miten miesvaltaisessa viihdebisneksessä työskenteleminen on vaikuttanut naisten mielenterveyteen ja elämään, kuten myös se, miten heitä julkisuudessa kohdeltiin.

Viulisti Linda Lampeniuksen, 51, torstaina julkaistava elämäkerta Kesytön elämäni (Otava) tuntuu asettuvan näitä tarinoita. Lampenius on huippulahjakas viulisti ja 1990-luvulla myös Playboyn kansikuvatyttö. Monelle tämä yhdistelmä tuntui olevan liikaa.

– Tuntui, että kukaan ei ymmärtänyt viestiäni. Kun katsoo esimerkiksi Violator-kappaleen koreografiaa ja miltä siinä näytän, Lampenius sanoo STT:lle.

Tällä Lampenius viittaa helsinkiläinen Step Up -tanssiryhmän tekemään tanssikoreografiaan, johon kuului osa, jossa Lampenius soittaa kyykyssä ja nousee potkaisemaan lähestyviä miestanssijoita. Kappaleen viesti oli, että naisen ei tule antaa miesten määräillä eikä käyttää hyväkseen. Eikä miesten pidä ajatella, että voisivat lähennellä vain siksi, että nainen on kaunis ja pukeutuu seksikkäästi.

Nykypäivänä ajatus siitä, että nainen voi olla seksikäs omilla ehdoillaan, ei tunnu enää radikaalilta. 1990-luvulla asia oli toisin ja jopa Lampeniuksen syömishäiriölle irvailtiin Suomen mediassa.

– Helsingin Sanomat julkaisee minusta jutun 30-vuotispäiväni alla. ”Luettele kymmenen viimeisintä poikaystävääsi”; ”Paljonko plastiikkakirurgisi on tähän mennessä sinulla tienannut?”; ”Mikä myy parhaiten: silikonirinnat, uusi poikaystävä vai anoreksia?”; ”Oletko koskaan halunnut olla tummatukkainen?” Aivan kuin olisin keskellä painajaista. Miten Helsingin Sanomien toimittaja voi kysellä tuollaisia? Eikö hän kunnioita minua lainkaan? Miten laadukkaana pidetty lehti voi olla noin leimallisen seksistinen, naisvihamielinen ja loukkaava? Lampenius kuvaa kirjassaan.

"Minulla on ollut ihana, rikas elämä"

Lampeniuksen uran ja elämän käänteet kaikki käydään kirjassa vauhdikkaasti läpi. Lukuisat kiertueet ja konsertit Aasiassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa. Pop-albumi Suomessa, klassisen musiikkilevyn kansainvälinen levytyssopimus EMIn kanssa. Paljon huomiota saaneet Playboyn kuvaukset, 1990-luvun hittisarja Baywatchin kuvaukset, esiintymiset kuninkaallisille.

Kirjassa ruotsalainen kauppakorkeakoulun professori Kjell A. Nordström kuvaa Lampeniusta "square circleksi" – ihmiseksi, jonka elämän eri osaset eivät teoriassa sovi yhteen, mutta käytännössä tekevät hänestä menestyjän. Tämä on ulkopuolisen ja Lampeniuksen itsensäkin helppo allekirjoittaa.

Kovaan harjoitteluun Lampenius tottui jo viisivuotiaana professori Geza Szilvayn viuluopetuksessa. Kahdeksanvuotiaana hän pääsi mukaan ensimmäiselle kiertueelleen Helsingin Juniorijousten kanssa.

Pääsy Sibelius-Akatemiaan oli tärkeä hetki uralla, kuten myös Sibelius-Akatemian sinfoniaorkesterin konserttimestarin työ, jota Lampenius kuvaa suureksi rakkauden kohteekseen.

Suomessa Lampenius nousi julkisuuteen, kun hän toimi Jussi-gaalan konserttimestarina vuonna 1996. Media ja yleisö kiinnostuivat taitavasta ja rajoja rikkovasta Lampeniuksesta.

– Otin ensi askeleeni pop-genressä syksyllä 1996. Silloin tein myös sen, mikä oli ehdottomasti kiellettyä: pukeuduin bikineihin, Lampenius pohtii kirjassaan.

– Tein sen pelkästään mallina muotinäytöksissä, mutta tuo työtehtäväni yhdistettiin valheellisella tavalla viulisti-uraani -- olen niin monesti joutunut soutamaan vastavirtaan, etten enää edes jaksa laskea, Lampenius lisää myöhemmin STT:n haastattelussa.

Vaikka elämä oli täynnä kansainvälistä menestystä, Lampeniuksen uralle sattui myös vastoinkäymisiä. Uralla ja yksityiselämässä Lampeniusta yrittävät polkea niin väkivaltaiset miesystävät kuin managerit. Vaikeuksia tuo myös sairaus, "bulimiapaholainen", joka sai Lampeniuksesta otteen.

Syömishäiriöstä puhuminen olikin yksi kimmoke omaelämäkerran kirjoittamiseen. Kun hän puhui bulimiastaan Ruotsin televisiossa, Lampenius sai palautetta, että hänen tulisi kirjoittaa aiheesta kirja.

– Rupesin miettimään, miksi minulla on ollut useita syömishäiriöitä – anoreksia, ortodoksia ja bulimia. Syömishäiriöt johtuivat monista eri ongelmista.

– Huomasin pian, että teksti antoi pelkästään pimeän ja surullisen kuvan elämästäni. Minulla on myös ollut rikas, ihana elämä. Olen elänyt erilaisia elämiä rinnakkain. Siksi päätin kertoa kerralla kaiken, hän sanoo.

Syömisen rajoittaminen oli Lampeniuksen kulmasta keino kontrolloida elämää vaikeuksien ja tiukkojen suorituspaineiden keskellä. Kontrollintarve toi turvaa jo lapsuudessa, jossa Lampeniuksen äiti kärsi päihde- ja lääkeriippuvuudesta.

Lampeniuksen äiti pääsi kuiville, ja on yhä hänelle äärimmäisen läheinen. Hän myöntää, että kirjan julkaisu jopa pelottaa äitiä koskevan osuuden vuoksi.

– Pelottaa, ajattelevatko ihmiset, että haluan häpäistä äitini, vaikka siitä ei missään nimessä ole kyse.

Myös kirjassa välittyy, miten tärkeää näyttelijä-äiti Ulla Eklundilta saatu tuki on ollut.

Nygård esitteli alastomien naisten kuvia

Yksi vaikeimmista kokemuksista on ollut seksuaalirikoksista epäiltyä muotimiljonääri Peter Nygårdia vastaan käyty oikeusjuttu.

Tilanne sai alkunsa, kun Lampenius lähti toimittaja Rita Tainolan ja Seura-lehden kutsumana Yhdysvaltoihin vuonna 1997. Lampeniuksen mukaan hänelle luvattiin pääsy Oscar-gaalaan osana matkaa. Gaalan sijaan Lampenius päätyi asumaan Nygårdin kartanoon ja tämän varjo-Oscar-juhliin.

Kokemus oli outo. Nygård ei häirinnyt Lampeniusta, mutta yritti Lampeniuksen mukaan houkutella tätä mukaansa Bahamalle.

– Nygård oli hyvin painostava ja jankkaava asiassaan, hyvin pelottava, Lampenius kuvaa.

Tämän jälkeen Nygård esitteli valokuva-albumia juhlistaan Bahamalta. Valokuvissa nuoria naisia makasi alasti pöydällä niin, että heidän päälleen on aseteltu ruokaa.

– Hyi, näkevätkö silmäni oikein? Rannalla on pöytien rivistö ja pöydillä makaa alastomia tyttöjä ja naisia… ja ruoka on aseteltu heidän päälleen. Katson kuvia vielä kerran. En ole koskaan nähnyt mitään niin inhottavaa ja alentavaa. Miten tyttöjä voidaan kohdella sillä tavalla? Nyt haluan vain pois talosta. Miten Rita Tainola ja Seura saattoivat lähettää minut tuon miehen luokse? Lampenius kuvaa.

Rita Tainola on sanonut Ylelle toimineensa Nygårdin yhteyshenkilönä, mutta sanonut, ettei tiennyt tämän "pimeästä puolesta". Lampenius on jakanut sosiaalisessa mediassa kuvan, josta näkyy, kuinka Tainola kertoo kirjoittamassaan jutussa "lähettäneensä" Lampeniuksen Yhdysvaltoihin.

Ongelmia managerin kanssa

Nygård yhytti Lampeniuksen yhteen myös manageri Michael Reynoldsin kanssa kehumalla tätä "kaupungin parhaaksi manageriksi". Lampenius ei kertomansa mukaan ollut tietoinen siitä, että Nygård oli itse tämän manageritoimiston Chaos Groupin osakas eikä myöskään siitä, että Reynolds ei aiemmin ollut edes työskennellyt managerina artisteille.

Reynolds laittoi Lampeniuksen allekirjoittamaan sopimuksen, joka ohjasi viulistin palkat managerifirman tilille. Lampeniuksen mukaan Reynolds pidätti itsellään kuukausien ajan Lampeniuksen palkkoja, mikä johti myöhemmin oikeustaisteluun Lampeniuksen ja managerin välillä.

– Jälkikäteen on tietenkin harmittanut, että suostuin sopimukseen, mutta minulla oli silloin kova kiire päästä Yhdysvaltoihin, Lampenius sanoo. Syy tähän oli väkivaltainen ja henkisesti alistava parisuhde Suomessa, jota Lampenius kirjassaan avaa.

Vuosien oikeustaistelu

Vuotta Nygårdin luona vierailua myöhemmin Lampenius antoi Seiska-lehdelle haastattelun. Hän kommentoi tapaamistaan Nygårdin kanssa ja kuvasi tämän käytöstä mauttomaksi. Hän sanoi toivovansa, ettei suomalaisia tyttöjä lähetettäisi tämän luo.

–  Sen tarkoituksena oli varoittaa suomalaisia naisia matkustamasta Nygårdin luokse. Tiesin, että (malli) Janina Fry oli menossa sinne ja halusin varoittaa häntä.

Tämän jälkeen Nygård nosti kanteen Lampeniusta vastaan. Hän syytti Lampeniusta muun muassa herjauksesta ja vaati tältä miljoonien korvauksia muun muassa kunnianloukkauksesta. Lampeniuksen mukaan haaste oli myös kosto siitä, että Lampenius oli haastanut oikeuteen Chaos Groupin, jonka osakas Nygård oli.

Oikeudenkäynti vei vuosia Lampeniuksen elämästä. Hinta oli kova niin mielelle kuin lompakolle.

Hän itse kuvaa stressin laukaisseen hänessä bulimian. Synkimmillä hetkillä Lampenius kärsi pahasta masennuksesta, oksensi useita kertoja päivässä ja ravasi sairaalassa, samalla kun piti yllä tiukkaa työtahtia.

–  Ahmin, oksennan ja itken. Vuorotellen. Mitä järkeä on jatkaa elämää, Lampenius kuvasi.

Sopu Nygårdin kanssa: anteeksipyyntö Ilta-Sanomissa

Lampenius päätyi lopulta Nygårdin kanssa sopuun, jonka vauras miljonääri käytännössä saneli. Sopimukseen kuului, että Lampenius ei saisi sanoa enää koskaan asioita, joita Nygårdista kertoi.

Lisäksi Lampeniuksen piti julkaista anteeksipyyntö Ilta-Sanomissa ja antaa haastattelu Rita Tainolalle, joka oli siirtynyt Ilta-Sanomiin. Anteeksipyyntöä Lampenius pitää abrsurdina. Siinä hänen piti muun muassa kiitellä Nygårdiä tämän tekemästä hyväntekeväisyystyöstä.

– Enhän minä edes tuntenut Nygårdia tai tiennyt hänestä mitään, Lampenius puuskahtaa.

Kun Yle kysyi Rita Tainolalta Nygårdin ja Lampeniuksen välisestä sopimuksesta, tämä vastasi, että Nygårdin työntekijä oli kysynyt häneltä ja Ilta-Sanomilta mahdollisuutta anteeksipyynnön julkaisuun. Sopimukseen kuului myös haastattelu.

– Nygårdin suomalainen työntekijä tunsi minut ja sanoi, että voitaisiinko se julkaista teillä. Kerroin tästä toimituksen johdolle, ja johto totesi, että tietenkin otetaan rahat tästä, Tainola sanoi Ylelle.

"Mietin, että vihdoinkin"

Käänne tapahtui vuonna 2019. Lampenius sai yllättäen sähköpostin New York Timesin toimittajilta, jotka olivat kirjoittamassa juttua Nygårdista.

Pian lehti julkaisi lukuisten naisten kokemuksia seksuaalisesta hyväksikäytöstä Nygårdin huvilalla. Nyt Nygårdia, 80, syytetään Yhdysvalloissa muun muassa alaikäisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista ja kiristyksestä. Syyttäjien mukaan Nygård käytti yhtiönsä varoja järjestäessään ylellisiä illalliskutsuja ja muita juhlia, joissa naisia ja tyttöjä huumattiin ja joissa he joutuivat hyväksikäytetyiksi.

–  MeToo tarvittiin, jotta Peter Nygårdista voitiin alkaa puhua. Se oli onni onnettomuudessa, vaikka en tule koskaan antamaan anteeksi Ritalle (Tainolalle) ja Nygårdille, että he pistivät minut semmoisen helvetin läpi menemään, Lampenius kuvaa.

–  Kun sain New York Timesilta sähköpostin, mietin vain, että vihdoinkin. En ole ollut väärässä, vaan toimin oikein, hän sanoo.

Lampeniuksesta kuulee, että häntä turhauttaa yhä voimakkaasti se, miten hän kokee median näkevän hänet Suomessa. Lampenius on ollut avoin yksityiselämästään ja eittämättä myös hyötynyt julkisuudesta, mutta hän kokee tulleensa myös vähätellyksi.

Asia tuntuu kytkeytyvän laajasti etenkin Peter Nygårdin kanssa käytyyn oikeusjuttuun. Kun Lampenius nosti Nygårdin tekoja esille, sai hän myös kritiikkiä.

– Kertoo paljon, että en ajatellut ensimmäisenä, että nyt pääsen irti siitä idioottisopimuksesta Nygårdin kanssa, vaan ensimmäisenä mieleen tulivat Suomen media ja suomalaiset. Että ehkä nyt vihdoinkin ihmiset uskovat minua, hän sanoo.

Nyt niin Seura kuin Ilta-Sanomat ovat pahoitelleet juttuja, joita Peter Nygårdista on tehty. Tainola on pahoitellut Lampeniukselle tapahtumia Twitterissä.

"Naiselle Playboyn kartano tuntuu olevan turvallisin paikka"

– Kaksi kumppania on lyönyt minua ja toinen heistä nujersi minut henkisesti. Hyväuskoisuuttani on käytetty hyväksi ja olen menettänyt kaikki rahani. Oma managerini on kohdellut minua niin, että olisin voinut haastaa hänet oikeuteen seksuaalisesta ahdistelusta. Olen saanut kyllikseni määräilevistä miehistä, Lampenius kirjoittaa kirjassaan.

Ikävistä kokemuksista huolimatta uralle mahtui myös hyviä mieshahmoja. Niistä ensimmäinen on jo edesmennyt isä Börje Lampenius. Toinen on edesmennyt Playboy-lehden perustaja ja päätoimittaja Hugh Hefner, jonka kartanossa Lampenius vietti paljon aikaa. Lampenius kuvaa Hefneriä isähahmokseen.

Häntä huvittavat pahamaineiset mielikuvat elämästä kartanossa. Kartanossa kyllä juhlittiin, mutta naisena hän koki olonsa turvalliseksi. Hefner oli myös suuri elokuvien ystävä, joka viihdytti läheisiään monilla elokuvailloilla viikon aikana.

– Totuuden nimissä on sanottava, että naiselle Playboyn kartano tuntuu olevan maailman turvallisin paikka, Lampenius kirjoittaa

"Se on vähän väärin sanottu, että Linda on nyt rauhoittunut"

Kolmas tärkeä mies on Lampeniuksen nykyinen puoliso, puolustusasianajaja Martin Cullberg. Pari kohtasi vuonna 2006. Ensimmäisillä treffeillä Cullberg totesi Lampeniukselle tietävänsä, että tämä voi huonosti.

– Totesin siinä, että minulla on kaksi mahdollisuutta: voin paeta häpeissäni ja olla tapaamatta häntä enää koskaan. Tai sitten voin jäädä ja kertoa kaiken, mutta silloin joutuisin myös tunnustamaan, että olen bulimikko. Päätin jäädä.

Päätös johti avioliittoon ja kahden tyttären, Olivian ja Cecilian, syntymään. Lisäksi Lampenius sanoo, että Cullberg auttoi häntä merkittävästi bulimiasta toipumisesta.

Klassinen musiikki on yhä Lampeniuksen suuri rakkaus. Soittamista ja harjoittelua hän jatkaa yhä päivittäin. Seuraavatkin projektit ovat jo tulella.

– Haluan tehdä vielä konsertin, jossa voitaisiin tuoda kaikkia eri musiikkilajeja yhteen. Sellaisia, joissa viululla voisi mennä kaikkiin eri tyyleihin, Lampenius sanoo.

– Se on vähän väärin sanottu, kun lehdissä on kirjoitettu, että Linda on nyt rauhoittunut. Kyllä mietin koko ajan uusia projekteja, ja on ahdistunut olo, jos joudun olemaan liian paljon samassa paikassa.


Lue myös:

    Uusimmat