Littoistenjärven osakaskunta jatkaa perjantaina ja viikonloppuna selvittelyä, löytyykö järvestä lisää mätiä haukia.
Järven haukien kunto nousi puheenaiheeksi eilen, kun Juuso Manninen julkaisi kuvia järvestä nostamistaan puolikuolleista, paiseiden peittämistä mädistä hauista. Saaristomeren sukeltajat ja kaksi kalastajavenekuntaa kävivät keskiviikkona selvittämässä, onko mätiä haukia lisää, mutta etsinnöissä löytyi vain kymmenittäin eläviä hyväkuntoisia haukia.
Järven hoitokunta tiedotti eilen, ettei järvestä löytynyt poikkeavuuksia myöskään viime viikonlopun sukellustapahtumassa. Hoitokunta kertoi tiedotteessaan kiittävänsä Juusoa ”tarkkasilmäisestä ja tuikitärkeästä havainnosta”.
Ei johdu järven puhdistamisesta
Hoitokunnan mukaan kalojen kunto ei johdu taannoisesta järven puhdistamisesta, joka teki järvivedestä muutamaksi päiväksi poikkeuksellisen kirkasta. Hoitokunnan mukaan kalojen kuvista voi päätellä, että ne sairastavat syksyisin ilmeneviä normaaleja kalatauteja, kuten vesihometta tai bakteeri- ja virustauteja. Tarkkaa tietoa taudista ei voida saada, koska kaloja ei lähetetty Eviraan tutkittaviksi.
Vesihome alkaa kasvaa kalan limakalvon ja nahkan rikkoutumisista. Tauti on tyypillinen ylitiheissä kalapopulaatioissa. Hoitokunnan kalastajien mukaan järven hauet ovat jahdanneet ja purreet toisiaan, sillä vapautetuissa hauissa on näkynyt hampaiden jälkiä ja osalta kaloista on purtu pyrstö tai eviä. Tähän yhdistettynä kaloilla on hoitokunnan mukaan voinut olla bakteeritauteja, joka on heikentänyt niiden kuntoa ja ulkomuotoa entisestään.
Littoistenjärven osakaskuntien hoitokunnan puheenjohtajan Jukka Heikkilä kertoi eilen STT:lle, että osa kaloista on vahingoittanut toisia stressaannuttuaan.
– Viime syksynä kuoli paljon pikkukalaa, joten myös ruuasta voi olla pulaa. Sitten kun kaveri on liian lähellä, niin johan siinä on stressinaihetta, joka on yleensä vesihomeen laukaisija ulkoisen ärsykkeen kanssa, Heikkilä sanoi.
Hoitokunta muistuttaa, että Littoistenjärvessä on vuosikymmenten aikana havaittu useita kalakuolemia. Vuonna 1970 koettiin lahnojen joukkokuolema runsaan kidustäiesiintymän takia. Vuonna 1975 läikkätauti vei 2600 kiloa särkiä, javuonna 1978 satoja kiloja lahnoja ja haukia kuoli kidus- ja kalatäin yhteisesiintymiseen. Bakteeritulehdus ja sisäloiset arvioitiin 200 haukikilon kuolinsyyksi syyskuussa 1987, ja marraskuussa 1988 tuhansittain särkiä ajautui vesilaitoksen tulvakanavaan ja kuoli.
Tuoreimpina tapauksina järven tulvakanavaan kuoli kahdeksan tonnia pikkukaloja vuosi sitten syksyllä. Kun järveä puhdistettiin keväällä, yli viisi tonnia lahnoja kuoli sakan tukittua kalojen kidukset.
1:28
