Parhaimmissakin juhlissa sattuu ja tapahtuu! Kevään juhlapäivän kunniaksi lukijamme paljastivat hauskoja juhlamokia.
Nälkä yllätti
Olimme muutama vuosi sitten koko perheen voimin kummityttömme ylioppilasjuhlissa. Lähdimme aamiaisen jälkeen matkaan ja kahden tunnin automatkan päätteeksi perillä odotti kahvi ja voileipäkakkutarjoilu. Näin jatkui koko päivän jolloin armeijaikäinen poikamme tokaisi suureen ääneen: "eikö täällä ole mitään kunnon ruokaa?" Korvia kuumotti ja nolotti. Sukulaiset eivät onneksi olleet kuulevinaan. Paluumatkalla ajoimme ensimmäiseen hampurilaisravintolaan.
Mummo aloitti kakun
Häissämme sulhaseni mummo oli jo vanha ja tottunut siihen, että vanhin aloittaa juhlissa ruokailun. Niinpä sitten kun hääkakku tuotiin pöytään, mummo tokaisi: ”minnuuhan ne tietysti oottaa”, tarttui kakkulapioon ja leikkasi palan. Kukaan ei edes ehtinyt väliin, niin kätevästi se kävi. Kyllähän se myöhemmin on naurattanut. Minusta se oli jo silloin hauska juttu. Anoppi ei ollut niinkään ilahtunut.
Väärä kakku pöydässä
Kysyttiin, onko kakku laktoositonta, vastasin kyllä. Juhlien jälkeen huomasin että laktoositon kakku oli yhä jääkaapissa. Onneksi kukaan ei saanut vatsaoireita.
Apu lähellä
Ystävättäreni/kuorokaverini pyysi minua Itä-Suomen lääkäripäivien lopputapahtumaan avecikseen miehensä estyttyä. Alkukonsertin jälkeen laskeuduimme Kuopion musiikkikeskuksen portaita alas, jossa tarjoilija odotti samppanja-tarjottimineen. Kas kummaa, kolmea viimeistä askelmaa laskeutuessani avokkaani korko takertui yksinkertaisesti purukumiin ja seuraavaksi olinkin jo kontallani tarjoilijan edessä.. Ehdin ajatella, kuinka hävettävää.. ja mitähän nyt teen.. Katseeni kiersi ympärilläni olevan lääkäririvistön.. Nousin ylös ja nauraa tirskahdin todeten: onneksi tämä tapahtui turvallisessa seurassa! 
Ihastuksen sylissä
Menin juhlissa ihastukseni syliin istumaan ravintolassa ja tuoppi putosi lattialle. Ihastus taisi suuttua joksikin aikaa. Ilta oli kaaosmainen kohdallani muutenkin. En kyllä onneksi ole rähjäävää tyyppiä, että kohelsin vain muuten.
Näinkin kävi..
Kaadoin alkumaljan tarjoilijan rinnuksille!
Ei ehkä juhlamoka, mutta tanssilavalla kietaisumekon naru jäi jonkun kengän alle... Voihan sitä arvata, mitä siitä seuraa!
Rikoin kerran hienon lasisen lahjan jo ennen kuin sain sen ulos paketista. Antaja näytti järkyttyneeltä.
Eräissä hautajaisissa onnistuimme serkkuni kanssa kaatamaan, sotkemaan, ja murustelemaan pöytäliinan täysin likaiseksi.