Kysyimme Studio55.fin lukijoilta tarinoita kummallisista ja ikävistä naapureista. Vastausten myötä käy ilmi, että suomalaisia piinaavat yhtä lailla meluavat, kaikesta valittavat kuin oudosti käyttäytyvätkin naapurit.
Helli: Haisevat naapurit
Eräs melkoisen ärsyttävä naapuri muutti alakertaamme. Hänen perheensä tunnettiin sillä seudulla. Naapurimme kirosi, että nyt ne sitten muuttavat tänne.
Pian alakerrastamme alkoi kuulua melkoista huutoa ja melskettä. Näytti siltä, että he valvoivat öisin. Huomasimme myös, että he keräsivät pulloja ja roskiksista kaikenlaista kamaa ja kantoivat niitä kotiinsa.
Jo viikon päästä alakerrasta alkoi tulla parvekkeemme kautta kamalaa hajua. Kirjoitin rapussamme asuvalle taloyhtiön hallituksen jäsenelle asiasta.
Haju voimistui, meteli jatkui ja koira haukkui yöt ja päivät. Näin koiran läheltä ja huomasin, että sillä on joku tauti, ja ilmoitin eläinsuojeluviranomaiselle. Sieltä käytiin katsomassa koiraa. Naapurit sanoivat, että asunnosta kannettiin roskiin tavaraa. Kävivät hakemassa ne heti takaisin.
Haju alkoi tulla jo rappuun ja ilmastoinnista sisälle. Keräsimme nimilistaa kaikilta, jotta tämä pariskunta saataisiin pois. Kolme vuotta siinä meni, ja sitten he lähtivät "ilahduttamaan" toisia naapureita.
Tellervo: Piinaava pianonsoittaja
Lehtikuva/Timo Jaakonaho
1970-luvusta lähtien rakennetuissa elementtitaloissa taloissa äänieristykset "unohdettiin". Vesiputket ovat liian kapeita ja aiheuttavat ylimääräistä kohinaa. Tällaisessa talossa mekin asuimme.
Naapuriimme muutti pariskunta, jolla oli piano. Siellä soitettiin mihin aikaan tahansa, ja koko talo kaikui. Oli mahdotonta nukkua, levätä, lukea kirjaa tai opiskella, kun pianon ääni vei kaiken huomion.
Asiasta huomautettiin, mutta mitään ei tapahtunut. Lakihan sallii pianon soiton kerrostalossa: miksi ihmeessä? Miten joku voi terrorisoida muita asukkaita äänekkäällä soitollaan? On olemassa sähköisiä pianoja, jolloin soittajalla on kuulokkeet korvissa. Mutta kun sellaista ei ole pakko käyttää, he mieluummin pitävät omaa konserttiaan koko talolle.
Sato herätys: Häirikkö talotoimikunnassa
Senioritaloon perustettiin talotoimikunta. Mukaan halusi väkisin nainen, joka oli alle 65 vuoden ikärajan päässyt taloon.
Tämä nainen on hyvin ilkeä ja omahyväinen, äänessä koko ajan. Vain hänen omat esitykset tuli hyväksyä. Perheen mies alkoi töniä minua, kun en hyväksynyt kaikkia heidän älyttömiä esityksiään.
Talotoimikunta erosi, ja nyt talossa ei ole vanhuksille mitään kerhoja, luentoja, kevät-, joulu- tai syysjuhlia tai puutarhaistutustalkoita. Enää vain levitetään hyvin pahansuopia juoruja ja valheita.
Pola: Ketjupolttaja
Lehtikuva/Mikko Stig
Kun muutimme kerrostaloon runsaat 14 vuotta sitten, sain kauhukseni alakertaan tupakoitsijan. Ymmärrän vielä kohtuupolttajan, mutta tämä mies polttaa 24 tuntia vuorokaudessa.
Tupakan haju on niin voimakas olohuoneessa, että on kuin kaveri istuisi sohvalla vierelläni. Ilmanvaihto vetää kaiken hajun alakerran parvekkeelta sisälle. En voi sanoa heille tupakasta, eikä se auttaisi yhtään. Mies on hyvin sairas ja ei saisi polttaa, ihmeellisesti hän on voimissaan. Onneksi hän on tällä hetkellä vähentänyt roimasti polttamista.
Ihmeellistä on se, että kotirauhan rikkomiseen yleensä puututaan, mutta tupakka ei kuulu häirintään.
Ufo: Lapsivihaajia naapureina
On liikaa vaadittu, jos täystyöllistetyn äidin pitää jännittää naapurien reaktioita lasten ääniin ja hyssytellä heitä. Olen kärsinyt vastaavasta tilanteesta. Meillä kävi paljon myös lasten kavereita, ja sen arvaa, että ääntä lähti.
Kaikkien lasten koteihin ei päässyt leikkimään. Ajattelin joskus kateellisena, että toisten vanhempien kelpaa: nauttivat kauniin siistin kodin rauhasta, sillä aikaa kun meillä iso lapsijoukko leikkii, minä istun keittiössä ja naapurit koputtelevat seiniin ja lattiaan.
Minua kismitti myös se, että naapurit ja talonmies epäilivät usein meidän lapsia vahingonteosta, vaikka pystyin todistamaan, että meikäläiset eivät olleet syypäitä. Yksinhuoltajan ovikelloa on ehkä helpompi tulla pimputtamaan.
Toivottavasti en koskaan unohda tätä, niin että minusta tulisi kiukkuinen, valittava kyttääjämummu.
Mökkeilevä mummeli: Mökkinaapuri lähenteli
Lehtikuva/Mikko Stig
Mökkinaapurikseni tuli pariskunta, joka ryyppäsi ja rellesti sekä kielsi entisen yhteisen kaivon käytön meiltä muilta. Lisäksi he syyttivät minua rajapyykkien siirtelystä.
Pari kertaa mies tuli yksin mökillä ollessaan yöllä koputtelemaan mökilleni, samoin toisenkin rouvan luo. Luuli kai, että me yksinäiset naiset olemme hänen seuraansa vailla. Torjuminen kai kävi itsetunnolle!
Koetin puhua ja sovitella, samoin muutkin naapurit. Kerran jopa poliisi jouduttiin kutsumaan paikalle, sillä naapuri rupesi tuuppimaan toista, kun asiaa yritettiin sopia.
Nyt olen todennut, että naapurit ovat minulle olemattomia. Kun tulevat vastaan tiellä, käännämme päämme poispäin. Näin on helpompi, vaikka onkin naurettavaa!
Rauha maahan ja varsinkin mökkeilyyn: Tahallista kiusaa
Ostimme muutama vuosi sitten paritalon puolikkaan mökkialueelta, jossa on yli kaksikymmentä mökkiä pienellä alueella. Luulimme muuttaneemme "paratiisiin", mutta naapuritalossa asuikin pariskunta, joka ryhtyi aika pian muuttomme jälkeen kiusaamaan meitä erilaisin tavoin.
Kun emme suostuneet heidän mitä kummallisimpiin määräyksiinsä, he ryhtyivät muun muassa uhkailemaan poliisilla. Ilmapiiri muuttui niin ikäväksi, että ostimme uuden mökin ja muutimme pois alueelta.
Kidutuksen uhrit: Narsisti naapurina
Voiko asumisyhteisössä olla isompaa vitsausta kuin henkilö, jolla on narsistinen persoonallisuushäiriö. Narsistille mikään asia ei ole niin pieni, ettei sen perusteella voisi ryhtyä tuomitsemaan omaan suosikkipiiriinsä kuulumattomia. Hänelle ei mikään mahdollisuus taloyhtiön edun saamiseen ole niin suuri, että tämän yhteisen edun edistäjän hyviä pyrkimyksiä ei voisi torpedoida ja henkilöä haitata ja mustamaalata.
Narsistit ovat useimmiten elämässään turhautuneita toimettomia ihmisiä, jotka eivät voi sietää sitä, että heidän puuhastellessaan mitättömillä puskanvarsilla joku pystyykin tuomaan taloyhtiölle jopa koko vuoden vastikekertymää vastaavan hyödyn.